Useimmat muurahaiset eivät huoli muukalaisia pesäänsä, vaikka pyrkijät olisivat omaakin lajia.

Poikkeuksen tekevät lajit, jotka muodostavat monia pesiä käsittäviä koloniaverkostoja. Näihin kuuluvat eräät metsiemme kekomuurahaislajit, joilla voi olla pesiä hyvinkin tiheässä. Myös siloviholaisella on samankaltaisia verkostoja, minkä vuoksi nurmikot – ja parhaat piknikpaikat – ovat usein näiden pistävien muurahaisten vallassa.

Työläiset erottavat omat vieraista kitiinikuoren rasvahappojen koostumuksen eli hajun perusteella. Muurahaiset muuten harvemmin eksyvät, koska niillä on erinomainen suunnistuskyky. Se voi perustua ympäristön maamerkkeihin, auringon asemaan taivaalla tai maan magneettikenttään.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2005

Vastaaja:


Lotta Sundström


evoluutiobiologian professori


Helsingin yliopisto