Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ikävä sävy jäi perinnöksi sota-ajalta.

Hyvästi on hyvä-sanasta johdettu adverbi, jonka perusmerkitys on ’hyvin’. Sitä on kansankielessä käytetty ja käytetään edelleenkin tavallisen adverbin tapaan: Muistan hyvästi sen asian; Hän teki työnsä hyvästi. Lisäksi hyvästi-sanaa on käytetty erilaisissa huudahduksissa ja tervehdyksissä: Herra hyvästi siunatkoon; Jääkää hyvästi. Näissäkin se tarkoittaa samaa kuin yleiskielen hyvin. Lähtiessä on toivotettu puhekumppanille hyvää jatkoa.

Usein toistuvilla fraaseilla on tapana lyhentyä ja yksinkertaistua. Näin myös Jää tai Jääkää hyvästi on lyhentynyt muotoon Hyvästi, jolloin hyvästi-sanasta on tullut itsenäinen lähtötervehdys. Siitä on myös johdettu muita saman aihepiirin sanoja: hyvästellä, hyvästely, hyvästit.

Ikävän kaiun hyvästi-sana on saanut sota-aikana, jolloin läheisille on jouduttu sanomaan hyvästejä ilman että jälleennäkemisestä on ollut mitään varmuutta. Kun on haluttu vakuutella itselleen ja toisille, ettei ero ole lopullinen, on valittu toisenlainen, selvästi jälleennäkemiseen viittaava hyvästelysana: Näkemiin. Tästä puolestaan on seurannut merkitysten polarisaatio: hyvästit sanotaan silloin, kun halutaan korostaa eron olevan lopullinen.

Vastaajana Kaisa Häkkinen, suomen kielen professori, Turun yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2014

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845
Liittynyt1.2.2010

Hyvästi! Miksi hyvällä sanalla on paha kaiku?

Hyvästi! sanan synkän kaiun sai aikaan H.Tanskanen, käyttäessään sitä toistuvasti tiede.fi keskustelufoorumilla, aina kun poistui pysyvästi keskustelijoiden joukosta. Tämä tapahtui kymmeniä kertoja ja konsensuksen mukaan synkkä kaiku syveni joka kerralla, ollen nyt se mitä se on. Asiasta on harkittu luotavan Wiki-artikkeli, mutta koska kukaan ei ole sitä viitsinyt luoda, se on jäänyt pysyvään vaiheeseen.
Lue kommentti

- Ubi bene, ibi patria -

Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018