Rasvainen katse. Kuva: Getty Images
Rasvainen katse. Kuva: Getty Images

Vain ihminen vuodattaa kyyneliä itkiessään, mutta eläimet kyllä päästävät kivusta tai hädästä kertovia ääniä.

Eläimet eivät itke ihmisten lailla ollessaan surullisia tai tuntiessaan kipua. Muita kivusta ja hädästä kertovia ääniä toki esiintyy ainakin linnuilla ja nisäkkäillä. Kädellisten poikaset, esimerkiksi simpanssien vauvat, päästävät itkuksi luettavia ääniä, jos ne joutuvat eroon emostaan.

Kuitenkin vain ihminen vuodattaa kyyneliä itkiessään. Itkumme arvellaan kehittyneen ennen kaikkea sosiaaliseksi signaaliksi.

Kaikki maaselkärankaiset tarvitsevat kosteutta silmiensä sarveiskalvolle, koska sen pinnassa on kerros eläviä soluja. Useimmilla onkin kyynelkanavat ja -rauhaset, joiden nesteet pitävät silmien pinnan kosteana.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sammakkoeläimiltä ja käärmeiltä kyynelrauhanen puuttuu, mutta niiden toisessa silmänurkassa on Harderin rauhanen, jonka rasvainen erite helpottaa vilkkuluomen liikettä ja suojaa sarveiskalvoa. Harderin rauhanen on kaikilla selkärankaisilla paitsi kaloilla. Ihmisiltä se on surkastunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joillakin matelijoilla ja merilinnuilla on lisäksi silmänurkassaan erityinen suolarauhanen, jonka avulla ne poistavat elimistöstään suolaa. Se tipahtelee nesteen mukana silmästä tai nokan kärjestä. Ilmiö on synnyttänyt sanonnan krokotiilin kyynelistä eli itkemisestä silloin, kun ei oikeasti sureta.

Hyönteisten verkkosilmiä suojaa kitiinikapseli eivätkä ne tarvitse kosteutusta. Sen sijaan hyönteiset puhdistavat usein silmiään etujaloillaan.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2020

Sisältö jatkuu mainoksen alla