Monet pohjoiset sammakot voivat jäätyä saamatta pysyviä vaurioita.

Meillä tuttu tavallinen sammakko (Rana temporaria) pärjää kahdessa pakkasasteessa noin kolme vuorokautta. Sen Pohjois-Amerikan sukulainen metsäsammakko (Rana sylvatica) kestää kuuden asteen pakkasta useita viikkoja. Siperiassa tavattava siperiansalamanteri (Hynobius keyserlingii) voi selvitä, vaikka pakkasta olisi 35 astetta.

Jäätyneen sammakon aineenvaihdunta on lähes tulkoon pysähtynyt, ja sen sydän, verenkierto ja hengitys seisahtuvat. Jopa kaksi kolmasosaa kehon kokonaisvesimäärästä on jäässä.

Sammakot selviytyvät jäätymisestä tuottamalla jäätymisenestoaineita ja jäätymisprosessia sääteleviä proteiineja. Muun muassa glyseroli ja glukoosi ehkäisevät soluseiniä rikkovien jääkiteiden muodostumista. Eräät proteiinit taas siirtävät jääkiteiden muodostumisen solujen ulkopuolelle. Näin terävät kiteet eivät pääse rikkomaan soluja.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2006

Vastaaja:


Juha Merilä


populaatiobiologian professori


Helsingin yliopisto