Jano aistitaan, kun aivojen hypotalamuksen reseptorisolut, osmoreseptorit, mittaavat veren normaalia suolaisemmaksi.

Näin käy, kun veriplasman suolaisuus lisääntyy nestehukan tai suolan syömisen takia, ja syntyy niin sanottu osmoottinen jano. Osmoosissa väkevämpi liuos imee laimeammasta liuoksesta vettä puoliläpäisevän kalvon läpi; solunestettä suolaisempi veri pyrkii imemään vettä soluista.

Janoaistimuksen syntyyn vaikuttavat myös muutokset veren määrässä ja verenpaineessa. Verenhukka tekee janoiseksi.

Nälän aistiminen perustuu samantapaisiin mekanismeihin kuin janonkin. Hypotalamuksen kylläisyyskeskuksissa on veren sokeripitoisuutta eli glukoosin määrää mittaavia soluja, glukoreseptoreita. Jos glukoosia on riittävästi, solut ovat aktivoituneita ja estävät nälkäkeskuksen solujen toimintaa - tunnemme itsemme kylläisiksi. Kun veren sokeriitoisuus alenee, kylläisyyskeskuksen solujen aktiivisuus vähenee, ja seurauksena on nälän tunne.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/1996

Vastaaja:


Assistentti ph.d Jari Hietanen, psykologian professori Mikko Sams ja psykologian lisensiaatti Veikko Surakka



Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkijat:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla