Jos ihmiskunta voisi jatkaa elämäänsä auringon sammuttua, energian saanti vaikeutuisi.

Koska lähes kaikki energia on peräisin auringosta, uutta ei syntyisi, joten ihmisten olisi pärjättävä polttoainevarastoillaan.

Kaikilla OECD-mailla on polttoaineiden varmuusvarastoja, mutta määrä vaihtelee maasta toiseen. Suomessa varmuusvarastot kestäisivät nykykulutuksella noin neljä kuukautta, monissa muissa OECD-maissa vähemmän.

Tosiasiassa myös polttoaineiden hyödyntäminen on täysin teoreettista. Niiden muuttaminen käyttökelpoiseksi energiaksi vaatisi sähköenergiaa. Koska sen tuotanto loppuisi heti, polttoainevarastoja ei päästäisi hyödyntämään.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2006

Vastaaja:


Tapio Pelkonen


tuoteryhmäpäällikkö


Huoltovarmuuskeskus

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12985
Liittynyt16.3.2005

Jos aurinko sammuu, kauanko riittää sähköä yhteiskunnan pyörittämiseen?

Vatkain 24.08.2014 klo 12:28 Mutta jos aurinko sammuu, niin ei kai se Marsiin muutto auta? Pitäisi löytää uusi aurinko. Onhan meillä Putler, Uusi Isä Aurinkoinen.
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

Jos aurinko sammuu, kauanko riittää sähköä yhteiskunnan pyörittämiseen?

Tämä on kyllä typerimpiä vastauksia mitä tällä palstalla on esitetty! Tapiohan on ihan pihalla aiheesta. Jotkut "varmuusvarastot" nyt eivät liity aiheeseen millään tavalla. Jotta siis voitaisiin arvioida kuinka kauan yhteiskunta pysyy pystyssä ilman romahtamista, mutta jos siitä kahdeksan minuutin jälkeen tapahtuvasta globaalista paniikista yhteiskunta selviää romahtamatta — se olisi saavutus jo sinällään koska tässä puhutaan kuitenkin että >99,9 prosenttia maapallon populaatiosta menehtyy...
Lue kommentti

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018