Pilkkopimeyttä on.

Kissa näkee hyvin hämärässä: sen silmille riittää kuudesosa siitä valosta, jossa ihminen juuri ja juuri vielä näkee. Täysin pi­meässä kissakaan ei näe mitään, eli pilkkopimeys näyttää sen silmin samalta kuin meistä.

Kissan on kuitenkin hiukan helpompi liikkua pimeässä kuin meidän, koska sillä on enemmän apua muista aisteistaan. Tarkka hajuaisti kertoo lähellä olevista kohteista, ja tuntokarvojen avulla se voi tunnustella, onko edessä esteitä.

Tuntokarvoista meille tutuimpia ovat viikset ja silmien yläpuolella olevat pitkät karvat, mutta myös turkin seassa siellä täällä sojottavat muita pidemmät karvat tuottavat tuntoaistimuksia, esimerkiksi viereisestä seinästä tai tuulen suunnasta. Karvassa itsessään ei ole tuntoa, vaan tuntoaistimukset syntyvät karvan liikkeistä sen juuressa.

Vastaajana Helena Telkänranta, eläinten käyttäytymiseen erikoistunut tiedetoimittaja, tietokirjailija ja tutkija

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2014

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Jos kissa näkee hyvin pimeässä, onko sille olemassa pimeyttä?

Kokeilin muuten uudella järjestelmäkamerallani kuvaamista pimeässä vessassa. Yllätyin harmikseni siitä, kuinka paljon valoa se loppujen lopuksi kuitenkin tarvitsee kuvan muodostamiseen. Oven piti olla pari senttiä raollaan, että se sai aikaiseksi kuvan ylipäätään. Käytin pitkiä valotusaikoja, kymmeniä sekunteja. Kuvittelin että noilla valotusajoilla (maksimiaukolla) riittäisi jo ihan homeopaattinen fotonimäärä, mutta ei sitten. Se mikä tavallaan yllätti, vaikkakaan ei sinänsä tullut uutena...
Lue kommentti

くそっ!

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Jos kissa näkee hyvin pimeässä, onko sille olemassa pimeyttä?

Puuhevonen 16.11.2014 klo 10:55 o_turunen 16.11.2014 klo 10:07 Näkeekö kissa oikeasti pimeässä??? Kuten yllä mainittiin, niin kissa näkee hyvin pimeässä — jopa erinomaisesti ihmiseen verrattuna. Kissalla on suuret silmät, joissa on suuri aukko ja paljon valoherkkiä sauvasoluja. Tästä on tietenkin huonopuoli, että kissa näkee valossa kehnosti ja sumeana sekä värinäkö on huono tai melkein olematon. Miksi? En ymmärrä miksi tuossa olisi jokin luonnollinen ehdottomuus. Miksei muka voisi näkeä hyvin...
Lue kommentti

くそっ!

Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018