Veteen iskevä salama saa aikaan joka suuntaan etenevän sähkövirran, joka vaimenee nopeasti sitä mukaa, mitä laajemmalle se leviää.

Periaatteessa sähkövirta siis ulottuu rantaan saakka mutta niin heikkona, ettei sillä ole havaittavia vaikutuksia.

Sähkövirtaan liittyvän jännitteen vaarallisuus riippuu veden sähkönjohtavuudesta, mutta karkeasti voidaan sanoa, että luonnonvesissä 100––200 metrin päässä salaman veteeniskukohdasta alkaa uimarillakin olla turvallista. Silti kannattaa rantautua ukkosen uhatessa, sillä iskukohtaa ei voi valita etukäteen.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 5/2000

Vastaaja:
Tapio Tuomi
tutkimuspäällikkö
Ilmatieteen laitos

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Jos salama iskee järveen, kuinka pitkälle sähkö etenee?

Salamaniskun virtojen reittejä ihmetellessä kannattaa muistaa mistä virta lähtee ja minne se on menossa. Salaman iskiessä maahan tai veteen on virran lähteenä pilven alle kertynyt peilikuvavaraus. Osa virrasta voi tasaantua kauempaakin mutta pääasiassa siis tasataan maan ja veden ylimpään pintakerrokseen ukkospilven alaosassa olevan varauksen aiheuttaman sähkökentän keräämää vastakkaista varausta. Salamaniskun kohdasta katsottuna pintaa myöten kulkeva virta pienenee siis paitsi normaalin (...
Lue kommentti

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti