Jos tyydytään pelkästään suhteellisusteoriaan, gravitoneja ei tarvita.

Suhteellisuusteoria selittää hyvin suurimman osan kosmoksen ilmiöistä, mutta sen rinnalla ja sen kanssa sopusoinnussa kehittynyt kvanttiteoria pystyy paikoin parempaan.

Kaikki muut perusvoimat paitsi vetovoima voidaan kuvailla kvanttikenttäteorioilla, joihin liittyy välittäjähiukkanen. Esimerkiksi sähkömagneettista voimaa välittää fotoni. Tämän vuoksi monet tutkijat arvelevat, että vetovoimallakin on kenttäteoriansa. Siihen liittyisi gravitoni, joka tavallaan välittäisi aika-avaruuden kaarevuutta eli vetovoimaa.

Toistaiseksi vetovoiman kvanttikenttäteoriaa ei ole onnistuttu viimeistelemään. Gravitonin havaitseminen merkitsisi varmuutta sen olemassaolosta.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 5/1997

Vastaaja:


Kari Enqvist


teoreettisen fysiikan dosentti


Helsingin yliopisto

Eusa
Seuraa 
Viestejä15154
Liittynyt16.2.2011

Jos vetovoima on avaruuden kaarevuutta, miksi etsitään gravitoneja?

Jotta gravitaatio toimisi havaitusti, tulee kappaleiden gravitaatiokentän seurata kappaleiden tasaisen liikkeen mukana ja seurata kentän ulkoista gravitaatiota samoin kuin aine. Kentän sisällä tapahtuvista gravitoivien massojen sijaintisuhteista ainoastaan tarvitsee silloin rajanopeudella c levitä kaikkiin tilasuuntiin gravitaatiomuutoksista tietoa. Mitä jos kaksi galaksia törmää toisiinsa? Niiden gravitaatiokentät jatkavat toistensa läpi ja alkavat korjaantua rajanopeuden c viiveellä...
Lue kommentti

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

QS
Seuraa 
Viestejä4583
Liittynyt26.7.2015

Jos vetovoima on avaruuden kaarevuutta, miksi etsitään gravitoneja?

Gossun kanssa yhdessä asiassa voisin lähteä samalla raiteelle (mutta vain nousuhumalassa, ja kerran vuodessa). Eli ksymys siitä, onko ihmisen matematiikka oikea työväline kuvaamaan todellisuutta. Vai onko todellisuus meidän ulottuvuuksiemme ulkopuolella sellaista, että matematiikka ei edes toimi....
Lue kommentti

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2496
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti