Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2012

Ainakaan ruuhkajonosta sillä ei pääse.

Automatka mökille hidastuu yleensä viimeistään silloin, kun moottoritie vaihtuu kaksikaistaiseen maantiehen. Kuski haluaisi eroon ruuhkasta ohittelemalla, mutta pelkääjän paikalta kuuluu vasta-argumentti: ohittelemalla ei päästä yhtään aiemmin perille.

Miksei muka päästä? Kuljettajan mielessä ohitettavan jonon tuolla puolen odottaa tyhjä tie, jota voi ajaa ainakin nopeusrajoitusten mukaan tai miksei vähän ylikin.

Ohitustarve toistuu

– Hyöty riippuu liikennemäärästä ja liikennevirran tiheydestä, selittää Aalto-yliopiston liikennetekniikan professori Tapio Luttinen.

Kun liikennemäärä lähestyy 1 500:aa ajoneuvoa tunnissa, meno kaksikaistaisella tiellä hidastuu merkittävästi, vaikkei suoranaista ruuhkaa vielä olekaan. Jos tiellä ajettaisiin satasen rajoituksen mukaan, liikennetiheydeksi tulisi teoriassa 15 ajoneuvoa kilometrillä. Käytännössä nopeus on lähellä 80 kilometriä tunnissa ja autoja on kilometrin matkalla noin 18.

Jos tällaisella tiellä haluaisi ajaa kymmenen kilometriä tunnissa muuta liikennettä nopeammin, olisi tunnin aikana ohitettava noin 180 autoa, Luttinen laskee. Siis yksi ohitus noin 20 sekunnin välein.

Stressaa ja vaarantaa

Suomen mutkaisilla maanteillä, joilla näkyvyys on harvoin hyvä, ohittelu stressaa ja vaarantaa liikenteen. Erityisen stressaavaa ja turvatonta ohittelu on jonossa, josta on vaikea löytää sopivaa paluurakoa. Esimerkkitapauksessa ajoneuvojen keskimääräinen välimatka on vain 55 metriä.

Ja jos on kahdeksankympin sijaan onnistunut ajamaan tunnin yhdeksääkymppiä, säästöä on kertynyt alle seitsemän minuuttia. Neljän tunnin ajon ja yli 700 ohituksen jälkeen ohittelija voisi siis pitää vajaat puoli tuntia pidemmän tauon kuin liikennevirran mukana ajanut.

Taktikointi ei tepsi

Teoriassa ohittelusta olisi enemmän hyötyä, jos liikennemäärä edessä olisi pienempi kuin takana, Luttinen myöntää. Jos liikennemäärä kasvaisi esimerkiksi perjantai-iltana töiden jälkeen todella nopeasti, ruuhka-ajan alussa startannut ohittelija voisi päästä jonon kärkeen.

Sen sijaan jos liikennemäärä olisi jyrkästi pienenemässä, järkevintä olisi ohittelun sijasta pitää kahvitauko, jonka aikana tie tyhjenisi.

Käytännössä Suomen tiet kuitenkin ruuhkautuvat ja tyhjenevät niin vähitellen, ettei tällaisesta taktikoinnista ole juuri iloa.

Vastaaja:


Marko Hamilo


tiedetoimittaja

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2502
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti