Eivät.

Mitkään mekaaniset tekijät, kuten leikkaaminen tai nyppiminen, eivät vaikuta hiusten kasvunopeuteen tai kasvavan hiuksen laatuun.

Keskimäärin hiukset kasvavat 0,44 millimetriä päivässä ja noin 15 senttimetriä vuodessa. Kasvunopeus on kuitenkin yksilöllinen ja riippuu geeneistä, hormoneista ja päänahan verenkierrosta. Myös vuodenaika vaikuttaa: kesällä hiukset kasvavat nopeammin kuin talvella.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2007

Vastaaja:


Ulpu Saarialho-Kere


iho- ja sukupuolitautiopin dosentti


Helsingin yliopisto

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1373
Liittynyt26.3.2006

Kasvavatko hiukset leikkaamisen jälkeen nopeammin ja vahvempina?

TOTTA: Hiuksia kasvattavien kannattaa leikkauttaa hiuksensa säännöllisesti. Hiukset haaroittuvat ja kuluvat latvasta. Leikkaamalla pyritään ehtimään tuon haaroittumisen edelle. Ilman leikkaamista hiustenkasvattaja ei oikein saa tulosta aikaan, koska hiukset katkeilevat latvasta. TARUA: Hiusten leikkaaminen nopeuttaa hiusten kasvua. Siinä, että että hiukset kasvaisivat leikkaamalla nopeammin, ei ole mitään perää. Kasvunopeus ja latvojen kunto ovat eri asioita.
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä8924
Liittynyt20.1.2013

Kasvavatko hiukset leikkaamisen jälkeen nopeammin ja vahvempina?

ROOSTER 23.02.2014 klo 22:42 Brainwashed 23.02.2014 klo 22:33 Ei mitenkään merkittävästi nopeudu hiustenkasvu vaikka vetäisi kaljuksi ja siitä jatkaisi, jos sellaista tarkoitit kysymykselläsi. En ajatellut tätä, uskon kyllä, että kasvu ei leikkaamalla nopeudu. Tarkoitin, että maksimipituutta ei ole mahdollista saavuttaa jos faktoina annetuista tiedoista pidetään kiinni. Heh, luulin että oli sinun ketjualoituksesi ja kysymyksesi, mutta tämähän oli Tiede-lehden jutun jälkipuinteja, eli vastaushan...
Lue kommentti

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017