Eivät.

Mitkään mekaaniset tekijät, kuten leikkaaminen tai nyppiminen, eivät vaikuta hiusten kasvunopeuteen tai kasvavan hiuksen laatuun.

Keskimäärin hiukset kasvavat 0,44 millimetriä päivässä ja noin 15 senttimetriä vuodessa. Kasvunopeus on kuitenkin yksilöllinen ja riippuu geeneistä, hormoneista ja päänahan verenkierrosta. Myös vuodenaika vaikuttaa: kesällä hiukset kasvavat nopeammin kuin talvella.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2007

Vastaaja:


Ulpu Saarialho-Kere


iho- ja sukupuolitautiopin dosentti


Helsingin yliopisto

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1391
Liittynyt26.3.2006

Kasvavatko hiukset leikkaamisen jälkeen nopeammin ja vahvempina?

TOTTA: Hiuksia kasvattavien kannattaa leikkauttaa hiuksensa säännöllisesti. Hiukset haaroittuvat ja kuluvat latvasta. Leikkaamalla pyritään ehtimään tuon haaroittumisen edelle. Ilman leikkaamista hiustenkasvattaja ei oikein saa tulosta aikaan, koska hiukset katkeilevat latvasta. TARUA: Hiusten leikkaaminen nopeuttaa hiusten kasvua. Siinä, että että hiukset kasvaisivat leikkaamalla nopeammin, ei ole mitään perää. Kasvunopeus ja latvojen kunto ovat eri asioita.
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä9861
Liittynyt20.1.2013

Kasvavatko hiukset leikkaamisen jälkeen nopeammin ja vahvempina?

ROOSTER 23.02.2014 klo 22:42 Brainwashed 23.02.2014 klo 22:33 Ei mitenkään merkittävästi nopeudu hiustenkasvu vaikka vetäisi kaljuksi ja siitä jatkaisi, jos sellaista tarkoitit kysymykselläsi. En ajatellut tätä, uskon kyllä, että kasvu ei leikkaamalla nopeudu. Tarkoitin, että maksimipituutta ei ole mahdollista saavuttaa jos faktoina annetuista tiedoista pidetään kiinni. Heh, luulin että oli sinun ketjualoituksesi ja kysymyksesi, mutta tämähän oli Tiede-lehden jutun jälkipuinteja, eli vastaushan...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018