Runsaat kahdeksan minuuttia.

Maapallo on Auringosta keskimäärin noin 150 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Koska valon nopeus avaruuden tyhjiössä on 300 000 kilometriä sekunnissa, tähän matkaan siltä menee 500 sekuntia eli 8 minuuttia 20 sekuntia.

Jos tarkkoja ollaan, aika vaihtelee vuoden mittaan. Juuri nyt, toukokuun lopulla, Maan etäisyys Auringosta on 151,6 miljoonaa kilometriä, joten aikaa kuluu noin 8 minuuttia 25 sekuntia. Sydäntalvella etäisyys on vain 147,1 miljoonaa kilometriä ja aika 8 minuuttia 10 sekuntia.

Sekuntipeliä voidaan jatkaa myös Auringon itsensä kohdalla. Koska Auringon läpimitta on noin 1,4 miljoonaa kilometriä, Auringon keskikohta on meitä 700 000 kilometriä lähempänä kuin Auringon näkyvä reuna. Siten reunalta lähtenyt valo matkaa Maahan runsaat kaksi sekuntia pidempään kuin kiekon keskeltä lähtenyt valo.

Vastaajana Heikki Oja,
tähtitieteen dosentti, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/2000

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005

Kauanko kestää valon matka

jussipussi 12.08.2014 klo 15:50 Kauanko kestää valon matka auringon ytimestä auringon pinnalle? Paljon mieltä kutkuttavampi kysymys. Tuo ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen kysymys, vaan vatii sen määrittelemistä mitä tarkoitetaan valon kulkemisella. Energia ei kulje suoraan läpi Auringon, vaan muuttaa muotoaan lukemattomia kertoja. Fotonit absorboituvat ja muuttuvat liike-energiaksi, liike-energia muuttuu takaisin fotoniksi termisen emission kautta, välillä energia kulkee liikkuvan kuuman...
Lue kommentti
Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017