Karuilla kasvupaikoilla viihtyvä mänty kasvaa tukkipuun mittoihin Etelä-Suomessa 80 vuodessa ja pohjoisessa 120 vuodessa.

Lapissa sotien jälkeen avohakatuille ja kulotetuille ”Osaran aukeille” kylvetyt männiköt ovat kuitenkin kehittyneet poikkeuksellisen nopeasti ja ovat uudistuskypsiä Sodankylänkin korkeudella selvästi alle 100 vuodessa.

Etelä-Suomen rehevien kasvupaikkojen harvennetut istutuskuusikot ovat uudistuskypsiä 60 vuodessa. Vastaavat rauduskoivikot tuottavat järeän vaneripuusadon 40 vuodessa. Sitä ennen koivikkoa on harvennettava ensin 15–20 vuoden iässä, toisen kerran 25–30 vuoden iässä.

Etelä-Suomessa istutettu hybridihaapa kasvaa ensi vuosikymmeninään keskimäärin vuodessa sentin paksuutta, metrin pituutta ja kymmenen kuutiota runkopuuta. Näin laskien haavikko on uudistuskypsä 25-vuotiaana. Ellei haavikkoa harvenneta, siitä saadaan kuitupuuta valkean painopaperin raaka-aineeksi. Noin 10–15 vuoden iässä harvennetusta haavikosta saadaan vuosikymmentä myöhemmin päätehakkuussa myös tukkipuuta.

Tropiikissa puut kasvavat huomattavan nopeasti. Esimerkiksi Eucalyptus grandis on Brasiliassa uudistuskypsä 7 vuodessa. Eucalyptus globulus taas varttuu uudistuskypsäksi Chilessä, Portugalissa ja Espanjassa 10–15 vuodessa. Trooppisten havupuiden kiertoajat vaihtelevat 15–25 vuoden välillä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2006


 

Vastaaja:


Kari Mielikäinen


tutkimusjohtaja, professori


Metsäntutkimuslaitos