Karuilla kasvupaikoilla viihtyvä mänty kasvaa tukkipuun mittoihin Etelä-Suomessa 80 vuodessa ja pohjoisessa 120 vuodessa.

Lapissa sotien jälkeen avohakatuille ja kulotetuille ”Osaran aukeille” kylvetyt männiköt ovat kuitenkin kehittyneet poikkeuksellisen nopeasti ja ovat uudistuskypsiä Sodankylänkin korkeudella selvästi alle 100 vuodessa.

Etelä-Suomen rehevien kasvupaikkojen harvennetut istutuskuusikot ovat uudistuskypsiä 60 vuodessa. Vastaavat rauduskoivikot tuottavat järeän vaneripuusadon 40 vuodessa. Sitä ennen koivikkoa on harvennettava ensin 15–20 vuoden iässä, toisen kerran 25–30 vuoden iässä.

Etelä-Suomessa istutettu hybridihaapa kasvaa ensi vuosikymmeninään keskimäärin vuodessa sentin paksuutta, metrin pituutta ja kymmenen kuutiota runkopuuta. Näin laskien haavikko on uudistuskypsä 25-vuotiaana. Ellei haavikkoa harvenneta, siitä saadaan kuitupuuta valkean painopaperin raaka-aineeksi. Noin 10–15 vuoden iässä harvennetusta haavikosta saadaan vuosikymmentä myöhemmin päätehakkuussa myös tukkipuuta.

Tropiikissa puut kasvavat huomattavan nopeasti. Esimerkiksi Eucalyptus grandis on Brasiliassa uudistuskypsä 7 vuodessa. Eucalyptus globulus taas varttuu uudistuskypsäksi Chilessä, Portugalissa ja Espanjassa 10–15 vuodessa. Trooppisten havupuiden kiertoajat vaihtelevat 15–25 vuoden välillä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2006


 

Vastaaja:


Kari Mielikäinen


tutkimusjohtaja, professori


Metsäntutkimuslaitos

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018