Silmien kannalta ei, aivojen kannalta kyllä.

Hämäränäön mahdollistavat silmän verkkokalvon sauvasolut, joita ihmisellä on noin 120 miljoonaa. Pimeässä oleminen ei lisää niiden määrää eikä niiden välisiä yhteyksiä. Noin 20 minuutin pimeyden jälkeen hämäränäön herkkyys on maksimissaan, ja sen jälkeen tilanne jatkuu samana.

Toisaalta mitä kauemmin hämärässä pysyttelee, sitä enemmän kokee näkevänsä. Aivot nimittäin harjaantuvat erottamaan vähäistä valoinformaatiota, ja siten ihminen ”oppii” näkemään paremmin. Näkemisen sisäisten mallien eli aiemmin nähdyn informaation pohjalta voi kokea näköaistimuksia, joita joku muu ei havaitse.

Kysymystä voi lähestyä myös evoluution näkökulmasta. On melko varmaa, että ihmisen pitäminen hämärässä satojen tai tuhansien sukupolvien ajan johtaisi hämäränäön paranemiseen.


Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2007

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Ilkka Liukkonen


optikko


Optisen Alan Tiedotuskeskus

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla