Tämä päästää hertsit ilmoille. Kuva: Chris Godfrey Wildlife Photography/Alamy
Tämä päästää hertsit ilmoille. Kuva: Chris Godfrey Wildlife Photography/Alamy

Eivät ihan kaikki.

Useimmat kissaeläimet kehräävät. Isoimmista kissoista esimerkiksi lumileopardi, Uncia uncia, kehrää. Sen sijaan sitä eivät tee Panthera-sukuun kuuluvat leijona, tiikeri ja amurinleopardi.

Sitä, miksi kissa kehrää, ei tiedetä tarkkaan. Kehräys liittyy sosiaaliseen viestintään: kissanpennut kehräävät imiessään emoaan. Ääni viestii myös mielihyvää. Kotikissahan hyrisee tyytyväisen kuuloisena, kun kääriytyy mukavalle kerälle ihmisen syliin tai hoitaa poikasiaan.

Kehräysääniä on kuitenkin erilaisia: kissanomistajat tietävät, että lemmikki osaa kehrätä myös hyvin vaativalla ja kimeämmällä äänellä. Silloin se haluaa ruokaa tai rapsutusta. Lisäksi kehrääminen saattaa rauhoittaa kissaa. Hyvin sairaat ja vakavasti loukkaantuneet kissat voivat kehrätä hoitotilanteissa. Tällä tavoin ne ehkä kiihdyttävät mielihyvähormonien eritystä elimistössään.

Kehräyshyrinä syntyy äänihuulten, nielun ja pallean yhteistoiminnan seurauksena. Kehräävät kissat tuottavat näin sekä sisään- että uloshengityksen aikana tasaista, 25–150 hertsin taajuista surinaa.

Vastaajana Laura Hänninen, eläinlääketieteen tohtori, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2016

Mahtuisi kylpyhuoneeseen.

Ei tiedetä tarkasti, paljonko galaksissamme on tähtiä. Yleensä arvio perustuu Linnunradan mitattuun ainemäärään, joka on noin 500 miljardia Auringon massaa. Tähtien osuus siitä on pyöreät 100 miljardia. Koska suurin osa tähdistä on Aurinkoa keveämpiä, tähtien luku on suurempi. Olkoon 300 miljardia karkea arvio.

Keskikarkean hiekan jyvien läpimitat ovat 0,25–0,5 millimetriä. Siitä voi laskea kuutiomillin hiekkaa sisältävän noin 30 jyvästä. Hiekkakasan tilavuus saadaan siis jakamalla 300 miljardia 30:llä, mistä tulee 10 miljardia kuutiomilliä eli 10 kuutiometriä. Kylpyhuone on tätä kokoluokkaa.

Jyvien määrää voi myös luonnehtia siirtämällä ne aika-akselille. Poimitaan jyviä yötä päivää yksi per sekunti. Tätä vauhtia hiekkakasa hupenisi 10 000 vuodessa. Paljon vai vähän?

Vastaajana Pekka Teerikorpi,

tähtitieteen dosentti, Turun yliopisto.

Jlkaistu Tiede-lehdessä 10/2017

Unilamaa edeltää siirtymä. Kuva: Shutterstock

Lihakset eivät vielä ole täysin rentoutuneet.

Moni on herännyt säpsähtäen tai nytkähtäen juuri kun on saamassa unen päästä kiinni. Joskus kokemukseen yhdistyy ikävä putoamisen tunne.

Ilmiö on ihmiselle normaali, mutta sen syytä ei oikein tunneta. Erään teorian mukaan kyseessä on elimistön rentoutumiseen liittyvä reaktio. Aivot ovat jo vaihtaneet tajunnan tilaa, mutta lihakset käyvät yhä kierroksilla. Ne eivät ole vielä unilamassa.

Nytkähdykset ja säpsähdykset ovat ilmeisesti osa hermoston siirtymävaihetta, sillä niitä ei esiinny valveessa eikä varsinaisessa unessa.

Vaikka nytkähteleminen on täysin luonnollista, se voi usein toistuessaan kieliä unen puutteesta tai epäsäännöllisestä unirytmistä. Jos olo tuntuu levänneeltä, säpsähdyksistä ei kannata huolestua.

Vastaajana Tarja Stenberg,

fysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2017