Tämä päästää hertsit ilmoille. Kuva: Chris Godfrey Wildlife Photography/Alamy
Tämä päästää hertsit ilmoille. Kuva: Chris Godfrey Wildlife Photography/Alamy

Eivät ihan kaikki.

Useimmat kissaeläimet kehräävät. Isoimmista kissoista esimerkiksi lumileopardi, Uncia uncia, kehrää. Sen sijaan sitä eivät tee Panthera-sukuun kuuluvat leijona, tiikeri ja amurinleopardi.

Sitä, miksi kissa kehrää, ei tiedetä tarkkaan. Kehräys liittyy sosiaaliseen viestintään: kissanpennut kehräävät imiessään emoaan. Ääni viestii myös mielihyvää. Kotikissahan hyrisee tyytyväisen kuuloisena, kun kääriytyy mukavalle kerälle ihmisen syliin tai hoitaa poikasiaan.

Kehräysääniä on kuitenkin erilaisia: kissanomistajat tietävät, että lemmikki osaa kehrätä myös hyvin vaativalla ja kimeämmällä äänellä. Silloin se haluaa ruokaa tai rapsutusta. Lisäksi kehrääminen saattaa rauhoittaa kissaa. Hyvin sairaat ja vakavasti loukkaantuneet kissat voivat kehrätä hoitotilanteissa. Tällä tavoin ne ehkä kiihdyttävät mielihyvähormonien eritystä elimistössään.

Kehräyshyrinä syntyy äänihuulten, nielun ja pallean yhteistoiminnan seurauksena. Kehräävät kissat tuottavat näin sekä sisään- että uloshengityksen aikana tasaista, 25–150 hertsin taajuista surinaa.

Vastaajana Laura Hänninen, eläinlääketieteen tohtori, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2016