Rokokoorouva ei kuulu joukkoon. Kuva: Wikimedia Commons
Rokokoorouva ei kuulu joukkoon. Kuva: Wikimedia Commons

Hatuilla koreilivat amerikansukulaiset.

Muhkeat kukkakoristeiset hatut ovat olleet varakkaiden amerikkalaisnaisten tuntomerkkejä jo 1800-luvulta lähtien. Suomessa niitä on päästy ihastelemaan tai paheksumaan esimerkiksi valokuvista, joita Yhdysvalloissa vaurastuneet amerikantädit ovat lähettäneet sukulaisilleen. Television myötä toisten moraalia tiukasti vartioivasta kukkahattutädistä tuli topakka komediahahmo.

Suomessa siitä tuli poliittinen käsite 1900-luvun lopulla. Asiaan lienee vaikuttanut kirjailija Merete Mazzarella. Kirjoituskokoelmallaan Täti ja krokotiili (1995) hän nosti otsikoihin yhteiskunnallisesti merkittävän tätienergian ja tätihahmon, joka taisteli krokotiilia vastaan sateenvarjo aseenaan. Varsinkin suomenruotsalaisia naispoliitikkoja ja sosiaalialan työntekijöitä on nimitetty kukkahattutädeiksi.

On myös kukkahattusetiä. Koululaisslangissa on tunnettu sanonta, että jollakulla on kukkia hatussa, kun on tarkoitettu tyhmää ja hyväntahtoista ihmistä. Sen taustalla ovat ilmeisesti 1900-luvun alun kuplettilaulaja Gabriel Tossu eli Eino H. Ahti, jonka esiintymisasuun kuului kukalla koristettu silinterihattu, sekä sarjakuvahahmo Pekka Puupää, jonka tunnusmerkkinä oli korkea, kukkakoristeinen hattu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2017

Sisältö jatkuu mainoksen alla