Rokokoorouva ei kuulu joukkoon. Kuva: Wikimedia Commons
Rokokoorouva ei kuulu joukkoon. Kuva: Wikimedia Commons

Hatuilla koreilivat amerikansukulaiset.

Muhkeat kukkakoristeiset hatut ovat olleet varakkaiden amerikkalaisnaisten tuntomerkkejä jo 1800-luvulta lähtien. Suomessa niitä on päästy ihastelemaan tai paheksumaan esimerkiksi valokuvista, joita Yhdysvalloissa vaurastuneet amerikantädit ovat lähettäneet sukulaisilleen. Television myötä toisten moraalia tiukasti vartioivasta kukkahattutädistä tuli topakka komediahahmo.

Suomessa siitä tuli poliittinen käsite 1900-luvun lopulla. Asiaan lienee vaikuttanut kirjailija Merete Mazzarella. Kirjoituskokoelmallaan Täti ja krokotiili (1995) hän nosti otsikoihin yhteiskunnallisesti merkittävän tätienergian ja tätihahmon, joka taisteli krokotiilia vastaan sateenvarjo aseenaan. Varsinkin suomenruotsalaisia naispoliitikkoja ja sosiaalialan työntekijöitä on nimitetty kukkahattutädeiksi.

On myös kukkahattusetiä. Koululaisslangissa on tunnettu sanonta, että jollakulla on kukkia hatussa, kun on tarkoitettu tyhmää ja hyväntahtoista ihmistä. Sen taustalla ovat ilmeisesti 1900-luvun alun kuplettilaulaja Gabriel Tossu eli Eino H. Ahti, jonka esiintymisasuun kuului kukalla koristettu silinterihattu, sekä sarjakuvahahmo Pekka Puupää, jonka tunnusmerkkinä oli korkea, kukkakoristeinen hattu.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti