Hirvikärpäsen isäntäeläimiä ovat erilaiset kavioeläimet, Suomessa pääsääntöisesti hirvi, Ahvenanmaalla ja Etelä-Ruotsissa metsäkauris.

Keski-Euroopassa hirvikärpänen on löydetty eräiltä kotieläimiltä, esimerkiksi vuohilta ja lampailta. Se voi ahdistaa muitakin eläimiä, kuten lehmää tai ihmistä, mutta näiden verta se ei kykene käyttämään ravinnokseen.

Valitettavasti hyvin vähän tiedetään siitä, millä perusteilla hirvikärpänen valitsee uhrinsa. Retkeilijät tietävät, että jotkut joutuvat toistuvasti hirvikärpäshyökkäyksen kohteeksi, kun taas toiset saavat olla niiltä lähes kokonaan rauhassa. Ihmisten täytyy siis näyttää erilaisilta hirvikärpästen silmissä. Todennäköisimmin hirvikärpäsen huomio kiinnittyy ympäristöä tummempiin liikkuviin kohteisiin. Sen jälkeen se saattaa valita uhrinsa esimerkiksi kohteesta huokuvan hiilidioksidin tai lämpösäteilyn perusteella. Lämpösäteily tuntuisi vahvalta ehdokkaalta, koska hirvikärpäset ovat aktiivisia kuulaassa, kirpeässä syyssäässä, jolloin lämpösäteily erottuu helposti.

Toisaalta hirvikärpänen näyttäisi erottavan melko tarkasti karvapeitteen sijainnin, koska se useimmiten laskeutuu suoraan tukkaan tai esimerkiksi villapaitaan. Pahimpaan hirvikärpäsaikaan kannattaa käyttää kevyttä, hupullista anorakkia. Näin hyönteinen ei pysty laskeutumaan tukkaan vaan joutuu kiertämään kasvojen kautta, jolloin se on helpompi erottaa ja torjua.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2003

Vastaaja:


Larry Huldén


intendentti


Eläinmuseo

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti