Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kun nisäkkäistä tuli tasalämpöisiä.

Ilmeisesti tämäntapainen lämpötila vakiintui jo nisäkkäiden kantamuodoille tasalämpöisyyden kehittyessä. Nykyisten nisäkkäiden ruumiinlämmöt ovat nimittäin samaa luokkaa: esimerkiksi jääkarhulla aivan sama noin 37 astetta kuin ihmisellä. Pikkunisäkkäiden lämpö on astetta tai paria korkeampi, millä ne kompensoivat suurempaa lämmönhukkaansa. Kovin paljon 37 astetta korkeampi lämpötila kiihdyttäisi aineenvaihduntaa liiaksi ja alkaisi ajan mittaan vaurioittaa elimistöä.

Tasalämpöisyyden evoluutioon uskotaan olleen useita valintapaineita: Ruumiinlämmön ja sitä kautta aineenvaihdunnan ja lihasten vilkkaan toiminnan säilyttäminen vuorokauden- tai vuodenajoista riippumatta antoi kilpailuetua vaihtolämpöisiin eläimiin nähden. Tasalämpöinen eläin voi säädellä lämmöstä riippuvaisia elimistön biokemiallisia reaktioita vaihtolämpöistä tarkemmin. Siksi tasalämpöisyys edisti esimerkiksi aivotoiminnan kehitystä ja elimistön toimintojen tasapainon ylläpitoa. Suhteellisen korkea ruumiinlämpötila auttaa myös torjumaan mikrobi-infek­tioita. Vaihtolämpöisillä eläimillä on paljon taudinaiheuttajia, jotka eivät menesty nisäkkäissä juuri lämpötilan takia.

Vastaajana Tomi Taira, eläinlääketieteellisen fysiologian professori, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2015

PSYbuse
Seuraa 
Viestejä1365
Liittynyt10.8.2010

Koska ihmisen lämpötilaksi vakiintui noin 37 astetta?

Sitten on tämä: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015051519697021_ul.shtml Kiiltolahna on maailman ainoa tunnettu tasalämpöinen kala. Lieneekö kyseessä jonkinmoinen tasalämpöisten eliöiden kantamuoto?
Lue kommentti

Mielipiteeni voi muuttua, muttei se tosiasia, että olen oikeassa.
http://www.youtube.com/watch?v=1orMXD_Ijbs

Petri Riikonen
Seuraa 
Viestejä245
Liittynyt16.3.2005

Koska ihmisen lämpötilaksi vakiintui noin 37 astetta?

Ainakin tuossa artikkelissa esitetään käsitys, jonka mukaan tasalämpöisyys olisi kehittynyt nisäkkäissä ja linnuissa erikseen mutta että sen taustalla olisi kysy säädellä ruumiinlämpöä ajoittaisen horroksen aikana ja että se kyky voisi olla perua yhteisiltä kantamuodoilta: The Evolution of Endothermy and Its Diversity in Mammals and Birds , Gordon C. Grigg, Lyn A. Beard, Michael L. Augee, Physiological and Biochemical Zoology 77(6):982–997, 2004. “while there is strong evidence that endothermy...
Lue kommentti
Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018