Varmaa vastausta ei ole, koska sekä sademetsien nykyisestä pinta-alasta että häviämisnopeudesta esitetään hyvin erilaisia tilastoja.

Seuraavat arviot julkaistiin Science-lehdessä 1993.

Koko maailman trooppiset sademetsät hävitettäisiin 1980-luvun lopun keskimääräisellä tuhoamisvauhdilla 70-85 vuodessa. 70-luvulla tilanne näytti valoisammalta, sillä silloista käsittelyä metsät olisivat kestäneet noin 170 vuotta.

Metsiä tuhotaan eri alueilla hyvin eri tahtiin. Paikoin metsien hävitys on viime aikoina kiihtynyt, toisaalla taas ei.
Esimerkiksi Brasilian sademetsät olisivat loppuneet 70-luvun vauhdilla 260 vuodessa, mutta 80-luvulla hävitys nopeutui niin, että metsät saattavat tuhoutua jo 45-70 vuodessa. Boliviassa taas tuhoaminen on ollut suhteellisen hidasta: 70-luvun vauhdilla metsät olisivat säilyneet 680 vuotta mutta 80-luvun nopeudella enää 290-510 vuotta. Burmassa metsien hävitys on selvästi kiihtynyt: 70-luvun tahtia metsät olisivat kestäneet 340 vuotta, 80-luvun perusteella ennuste on vain 40-45 vuotta.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 5/1996

Vastaaja:


Hannu Tuomisto


tutkija, biologi


Turun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti