Kuittauksen huomaa aivoissaan. Kuva: Shutterstock
Kuittauksen huomaa aivoissaan. Kuva: Shutterstock

Takaisinmaksu mitoittuu kertymän mukaan.

Valvominen johtaa unipaineeseen, joka kasvaa ja on huipussaan kolmen vuorokauden valvomisen jälkeen. Siitä eteenpäin on lähes mahdotonta pysyä hereillä.

Jo yhden yön valvominen heikentää suorituskykyä kuin 0,6 promillen humala. Univelan kasvaessa ajatus kangistuu, keskittyminen hajoaa ja valppaus häviää. Unen puute tappaa motivaation ja turmelee työmuistin. Pitkällä aikavälillä kasvaa todennäköisyys sairastua aikuistyypin diabetekseen ja verisuonisairauksiin.

Jos kahdeksan tunnin unet tarvitseva nukkuu viikon verran vain kuusi tuntia yössä, jopa yksinkertaisista tehtävistä suoriutuminen alkaa tahmata.

Ihminen pyrkii korvaamaan univelan nukkumalla tavallista enemmän ja sikeämmin heti, kun on tilaisuus. Kuittaus ei käy hetkessä. Kunnon yöunet palauttavat vasta osan suorituskyvystä. Aina ei riitä kaksikaan yötä. Hyvä uutinen on, että nukkumalla kunnollisesti ja tunnollisesti univelkansa pois, se kuittaantuu.

Vastaajana Tarja Stenberg, fysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2492
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti