Bakteerivaara on nimellinen. Kuva: iStock
Bakteerivaara on nimellinen. Kuva: iStock

Kotikokin paras ohjeistaja on maalaisjärki.

Toistuva lämmittäminen voi periaatteessa raivata tilaa ruoassa mahdollisesti oleville bakteerien itiöille, joita kuumentaminen ei tapa.

Jos ruoassa ei ole itiöitä ja se jäähdytetään joka kerran neljän tunnin sisällä neljään asteeseen, turvallisuus ei rajaa lämmityskertoja. Makua ja rakennetta toistuva lämmitys voi toki muuttaa.

Joukkoruokailuun on oma säännöstönsä, mutta kotitalouksissa ruokien lämmittämistä ohjaa lähinnä maalaisjärki. Miksi kukaan haluaisi kuumentaa suuria määriä elintarviketta toistuvasti niin, ettei sitä syödä? Useimmilla lienee pakastin, johon ylijäämät kannattaa panna.

Vastaajana Johanna Björkroth,

elintarvikehygienian professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2018

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Varpailla kulkijaa vaaputtaa. Kuva: Getty Images

Kaikilla linnuilla, siten myös pingviineillä, on polvet.

Lintujen polvet vain eivät näy, koska ne polvet ovat höyhenpuvun suojissa.

Linnun höyhenpeitteen alta näkyvä jalan yläosa on sääri, joka meillä ihmisilläkin on polven alapuolella. Säären alaosan taaksepäin taittuva nivel on nilkka. Tämän nivelen alapuolella oleva jalan osa vastaa ihmisen jalassa nilkan ja varpaiden välisiä luita. Linnut, pingviini mukaan lukien, kävelevät siis varpaillaan.

Pingviinin kävelystä voit saada käsityksen näin: Painu syvään kyykkyyn. Nosta sitten kantapäitä hieman ylös lattiasta ja koeta kulkea eteenpäin.

Vaaputko puolelta toiselle kuten pingviini?

Vastaajana Heidi Björklund,

museomestari, Luomus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018