Säilyy satoja vuosia. Kuva: Getty Images
Säilyy satoja vuosia. Kuva: Getty Images

Tarkalleen ottaen kasvomaskit eivät maadu luonnossa koskaan.

Tyypillisimmät kertakäyttöiset kasvomaskit eli siniset, kirurgiset kasvomaskit ovat pääosin muovia, tarkemmin sanottuna polypropyleenia. Vaikka maailmalta tunnetaan myös muovia syöviä bakteereja, Suomen luonnossa tavattavat bakteerit tai muut eliöt eivät hajota polypropeenia samalla tavalla kuin biologista ainesta.

Vaikka maskit eivät maadu, ne kuitenkin hapertuvat ajan kuluessa. Hapertuessaan ne hajoavat yhä pienempiin osiin, ensin paloiksi, sitten mikromuoviksi ja edelleen nanomuoviksi. Lopulta muovi päätyy luultavasti vesistöihin ja pohjan sedimentteihin.

Hapertuminen on kuitenkin hyvin hidasta. Meillä ei ole varmaa tietoa kirurgisten maskien elinkaaren koko pituudesta, mutta laskelmien perusteella voimme olettaa maskin hapertumisen tunnistamattomaksi kestävän satoja vuosia. Olettaisin, että maahan heitetty maski voi hyvinkin olla tunnistettavissa maskiksi vielä 500 vuoden päästäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tämä tarkoittaa, että jos Mikael Agricola olisi heittänyt maskinsa Aurajoen rantaan viedessään Abc-kirjansa painoon, osa maskista voisi edelleen näkyä maassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos Agricola sen sijaan olisi heittänyt maahan banaaninkuoren, olisi se maatunut noin kuukaudessa, eivätkä jälkipolvet voisi mitenkään arvata piispan pitäneen banaaneista.

Vastaajana
Heikki Setälä,
kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori,
Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2021

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä22302

Olen vähän pettynyt ettei kukaan kiinnittänyt artikkelissa huomiota siihen olennaiseen seikkaan ettei banaaneja ollut Suomessa Agricolan aikaan. 

When an educated, influential person tweets something he knows is a lie, he is announcing his contempt for the general public. He’s saying he considers you so stupid that you’ll believe the lie.
Andrew Stroehlein

Sisältö jatkuu mainoksen alla