Tarvitsemme vanhaa tietoa yhteyksien rakentamiseen. Kuva: Shutterstock
Tarvitsemme vanhaa tietoa yhteyksien rakentamiseen. Kuva: Shutterstock

Aikansa kuvana ei koskaan.

Tieto on aikaansa sidottua ja siksi altis vanhenemiselle. Kirjastoissa ja hakuteoksissa se elää tietoisena itsestään. Esimerkiksi hakusanat taivas ja helvetti ovat erilaisia katolisten, luterilaisten ja muslimien tietosanakirjoissa.

Vanhentunutkin tietosanakirja, sanakirja tai kartta on arvokas tiedonlähde, koska se kertoo ilmestymisaikansa ajattelusta.

Emme tuhoa 1400-luvun Ptolemaioksen atlaksia siksi, että ne ovat puutteellisia. Tai sävellyksiä, jotka vanhenevat omista syistään.

Vanhentunut kieli on tietoa itsessään: 1950-luvun James Bond puhuu neekerittäristä ja kysyy, mitä hornaa oikein tapahtuu.

Tieto vanhenee ympäröivän yhteyden muuttuessa. Ilman kontekstia 1910-luvun yleisin rikos, lapsenmurha, olisi meille mysteeri.

Emme enää luota Turun akatemian väitöskirjojen maailmankuvaan tai kieleen. Emme käytä 1930-luvun lääkärikirjaa tai Petteri Järvisen ensimmäistä pc-käsikirjaa, mutta tarvitsemme niitä yhteyksien rakentamiseen.

Kansalliskirjaston pitkä häntä eli sata hyllykilometriä painettua aineistoa sisältää suurimmaksi osaksi vanhentunutta tietoa, mutta osana kansalliskokoelmaa se on merkityksellistä.

Kun valta vaihtuu, kirjastot siivotaan ensimmäisinä. Tiedon kronologia halutaan rakentaa uudelleen. Siksi Kansalliskirjasto ei tunne käsitettä ”vanhentunut tieto”. Säilytämme kaiken.

Vastaajana Kai Ekholm,

ylikirjastonhoitaja, Kansalliskirjasto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2502
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti