Kuviointi verottaa. Kuva: Getty Images
Kuviointi verottaa. Kuva: Getty Images

Teho on sitä suurempi, mitä hetkellisempi on suoritus.

Tavallinen ihminen voi hyppäämällä terävästi ylöspäin tuottaa hetkellisesti tehoa noin 45 wattia painokiloa kohden. 80-kiloisella se tarkoittaa 3 600 watin tehoa.

Pidemmässä suorituksessa teho vähenee. 15 sekunnin hyppelyssä saa irti enää 30 wattia, ja kestävyyssuorituksessa kovimmatkin urheilijat pystyvät yleensä vain noin kuuteen wattiin painokiloa kohti.

Teho vaihtelee myös sen mukaan, kuinka taitavasti ihminen osaa ohjata sisäistä voimaansa ulospäin suuntautuvaksi liikkeeksi. Urheilussa on kyse juuri tästä. Mäkihyppääjä pystyy ponnistamaan paljon tehokkaammin kuin tavallinen ihminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lihasponnistuksessa teho syntyy, kun solujen energiayhdisteestä adenosiinitrifosfaatista vapautetaan energiaa. Nopeissa liikkeissä nämä ATP-varastot tyhjennetään erityisen nopeasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tehoa voi tarkastella myös pitkäaikaisemmin hapenkulutuksen kautta. Ihmisen hapenkulutuskyky vaikuttaa suoraan siihen, kuinka nopeasti ATP-varastoja voi ladata ja kuinka paljon varastoista voi vapauttaa tehoa suorituksen aikana.

Tällöin kyse on niin sanotusta sisäisestä tehosta. Edes mäkihyppääjällä kaikki purkausenergia ei suuntaudu pystysuoraksi voimaksi.

Tavallisen ihmisen perusaineenvaihdunnan teho on noin 110 wattia. Maksimaalisella hapenkulutuksella eli 5,5 litralla minuutissa teho voi nousta yli 1 000 watin. Ulospäin siitä suuntautuu vain pieni osa.

 

Vastaajina Juha Oksa,

kuormitus- ja termofysiologian dosentti, Jyväskylän yliopisto ja

Hannu Rintamäki,

soveltavan fysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2019.

Sisältö jatkuu mainoksen alla