Sydän jaksaa, koska se ei joudu hapoille. Kuva: Shutterstock
Sydän jaksaa, koska se ei joudu hapoille. Kuva: Shutterstock

Voimassa sydän on hyvää keskitasoa.

Voi kokeilla pumppausvoimaa automaattisella verenpainemittarilla: Pane mittari päälle ja samalla purista kourillasi mansettia siten, että paine pysähtyy normaalin verenpaineen eli 130 elohopeamillimetrin tienoilla. Ihan kunnolla saa puristaa.

Kuvittele puristavasi tuolla voimalla mansettia kerran sekunnissa. Muutaman minuutin kuluttua kädet väsyvät ja joudut keskeyttämään.

Sydän, noin 300 grammaa painava ontto lihas, jaksaa tehdä pumppausliikettä ihmiselämän aikana kolme miljardia kertaa – ilman minkäänlaisia taukoja, sillä jo muutaman sekunnin huilaus aiheuttaisi tajuttomuuden ja lyyhistymisen.

Tehokkuus syntyy äärimmäisestä kestävyydestä ja toimintavarmuudesta.

Levossa olevalla aikuisella sydän pumppaa noin viisi litraa verta minuutissa, liikkuessa jopa neljä kertaa enemmän, sillä tahti on silloin tiheämpi. Vuorokaudessa verta kertyy tuhat ämpärillistä. Kokeile kantaa rantasaunaan ämpärillinen vettä joka toinen minuutti 24 tunnin ajan.

Sydänlihaksen solut ovat muita lihassoluja lyhyempiä ja muodostavat sitkeän verkoston. Tavalliset lihakset väsyvät, koska niihin kertyy maitohappoa. Sydänlihas ei joudu ”hapoille”, koska sepelvaltimot syöttävät jatkuvasti runsaasti happea sekä energiaa tuottavia rasvahappoja ja glukoosia.

Vastaajana Pertti Mustajoki,

professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti