Sydän jaksaa, koska se ei joudu hapoille. Kuva: Shutterstock
Sydän jaksaa, koska se ei joudu hapoille. Kuva: Shutterstock

Voimassa sydän on hyvää keskitasoa.

Voi kokeilla pumppausvoimaa automaattisella verenpainemittarilla: Pane mittari päälle ja samalla purista kourillasi mansettia siten, että paine pysähtyy normaalin verenpaineen eli 130 elohopeamillimetrin tienoilla. Ihan kunnolla saa puristaa.

Kuvittele puristavasi tuolla voimalla mansettia kerran sekunnissa. Muutaman minuutin kuluttua kädet väsyvät ja joudut keskeyttämään.

Sydän, noin 300 grammaa painava ontto lihas, jaksaa tehdä pumppausliikettä ihmiselämän aikana kolme miljardia kertaa – ilman minkäänlaisia taukoja, sillä jo muutaman sekunnin huilaus aiheuttaisi tajuttomuuden ja lyyhistymisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tehokkuus syntyy äärimmäisestä kestävyydestä ja toimintavarmuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Levossa olevalla aikuisella sydän pumppaa noin viisi litraa verta minuutissa, liikkuessa jopa neljä kertaa enemmän, sillä tahti on silloin tiheämpi. Vuorokaudessa verta kertyy tuhat ämpärillistä. Kokeile kantaa rantasaunaan ämpärillinen vettä joka toinen minuutti 24 tunnin ajan.

Sydänlihaksen solut ovat muita lihassoluja lyhyempiä ja muodostavat sitkeän verkoston. Tavalliset lihakset väsyvät, koska niihin kertyy maitohappoa. Sydänlihas ei joudu ”hapoille”, koska sepelvaltimot syöttävät jatkuvasti runsaasti happea sekä energiaa tuottavia rasvahappoja ja glukoosia.

Vastaajana Pertti Mustajoki,

professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2017

Sisältö jatkuu mainoksen alla