Suurimmat vesipisarat ovat halkaisijaltaan 0,5–1 senttimetriä.

Tätä isommat yleensä hajoavat ilmanvastuksen takia useaksi pieneksi. Tyypillinen sadepisara on vain noin millimetrin kokoinen.

Suuri pisara syntyy pienen ympärille. Kun ilmassa ei vielä ole yhtään pisaroita ja lämpötila laskee lukemaan, jossa ilmankosteus alkaa tiivistyä, tiivistymisytiminä toimivat ilmassa leijailevat pienet aerosolihiukkaset, kuten maapöly, savu- ja tuhkahituset ja meren pärskeistä kuivuneet suolakiteet. Jos tiivistymisydin on suuri, sen ympärille kertyvä pisara saattaa pysyä koossa isonakin.

Jättiläisiä kehittyy myös liittoutumalla. Jos sadepisaran ympäristössä on runsaasti pieniä pilvipisaroita, nämä voivat törmäillä ja yhdistyä. Yleensä tällaisia oloja esiintyy vain tropiikissa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Myös sulaneista rakeista voi syntyä melko suuria vesipisaroita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:
Pauli Jokinen
meteorologi
Ilmatieteen laitos

Sisältö jatkuu mainoksen alla