Uni on välttämätöntä ihmiselle, mutta sen puutteen vaikutuksia on jo eettisistä syistä hankala tutkia.

Yhdysvaltain armeijan tekemissä kokeissa on havaittu, että kolmen vuorokauden valvottamisen jälkeen ihminen alkaa pakosta nukahdella. Pidempi valveillaolo häiritsee tärkeitä elintoimintoja. 11 vuorokautta kestänyt unettomuus saattaa johtaa vaikeaan psykoosiin.

Rotalla valvottaminen vie ruokahalun ja sekoittaa hormonitasapainon sekä lämmönsäätelyn. Kuolema seuraa puolentoista kuukauden kuluessa.

Jotkut ihmiset väittävät, etteivät ole nukkuneet viikkoihin tai jopa kuukausiin. Edinburghin yliopistossa on tutkittu tällaisia henkilöitä. Aivosähkökäyrän mukaan he eivät todella nukkuneet öisin hetkeäkään, mutta torkahtivat päivisin käydessään esimerkiksi WC:ssä. Päivän unitoveista saattoi kertyä jopa tunteja.

Lääketiede tuntee myös ihmisiä jotka sairastavat kuolemaan johtavaa unettomuutta, fataalia familiaalista insomniaa. Tätä keskushermostotautia sairastavia sukuja on löydetty Italiasta ja Ranskasta. Tauti tuhoaa vähitellen talamuksen hermosoluryppäät, jotka säätelevät unen ja valveen rytmiä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/1997

Vastaaja:


Markku Partinen


neurologian dosentti


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti