Muinaismuistoista vastaavien viranomaisten tulkinta hautoihin kajoamisesta ja kalmistojen tutkimisesta on käytännössä tapauskohtainen.

Hautojen avaamiseen liittyvä eettinen keskustelu on Suomessa koskenut pää-asiassa historiallisen ajan hautamateriaaleja, mutta periaatteessa esihistoriallisilla luille kuuluisi sama eettinen arvo kuin kristillisille haudoille.

Suomessa arkeologit tutkivat ja kaivavat hautoja ja kalmistoja melko usein, koska vainajien luilla on suuri tieteellinen arvo. Meillä rautakauden ja osin keskiajankin (noin 500 eKr.–1150 jKr.) tuntemus perustuu pääosin vainajien ja heidän hauta-antimiensa tutkimiseen. Tällöin vainajia on siirretty leposijoiltaan ilman, että heitä on haudattu uudelleen.

Sen sijaan muinaisten kirkkomaiden kaivauksissa pyritään usein uudelleen hautaamiseen, eli vainajien luut haudataan takaisin tutkimusten jälkeen.

Hautaustoimilaki säätää haudan koskemattomuusajaksi vähintään 15 vuotta. Tämän jälkeen hautaan saa kajota ja siihen saa haudata uudelleen. Vainajan omaisille myönnettävä hautaoi-keus on voimassa useimmiten 25 vuotta mutta enintään 50 vuotta. Jos hautaa ei ole hoidettu, seurakunnalla on oikeus lunastaa hautapaikka ja ottaa se uuteen käyttöön. Hautaustoimilaki koskee myös haudatun ruumiin tai tuhkan siirtoa. Haudattu ruumis tai tuhka saadaan lääninhallituksen ja terveydensuojeluviranomaisen luvalla siirtää toiseen hautaan.

Hautaustoimilain mukaan hautarauhan rikkomiseen syyllistyy, jos ”luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautausuurnan, käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla, turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä.”

Muinaismuistolaki koskee puolestaan maamme esikristillisiä hautoja ja myös sellaisia kirkkojen, kappelien ja luostareiden muinaisia hautapaikkoja, jotka eivät sijaitse seurakuntien hoidossa olevilla hautausmailla.
Lisäosviittaa antavat kansainväliset sopimukset. YK:n ihmisoikeuskomissio on säätänyt vaina-jien kohtelua, tutkimusta ja tunnistusta koskevia päätöslauselmia luonnonkatastrofeissa ja joukkomurhissa kuolleiden vainajien tunnistusta varten. Myös Euroopan arkeologiliitolla on omia eettisiä sopimuksia, jotka koskevat hautojen ja vainajien tutkimusta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2005

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vastaaja:


Mika Lavento ja Anna Wickholm


arkeologian professori ja arkeologian laitoksen tutkija


Anna Wickholm, arkeologian laitoksen tutkija

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reifengas
Seuraa 
Viestejä4815

Tarkoitan, että haudatuksi tuleminen on aina ollut etuoikeus. Tavallinen rahvas on poljettu vaikka suohon.

Ei menneiden aikojen etuoiketetuilla julkkiksilla ole nykyäänkään sen kummempaa suojaa. Kaivakaa vaikka kaikki vainajat heti ylös, jos se niin kiinnostaa. Eivät he siitä piittaa.

Lähiomaiset saattavat ehkä ärsyyntyä, jos juuri äskettäin kuopatut pengotaan ylös, mutta eihän siinä tarvitse kuin vähän odottaa.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Toope
Seuraa 
Viestejä29552

Pitäisiköhän kaivaa nuo omien vanhempien luut talteen, ettei joku niitä myöhemmin vie?

Äh, ai niin. Mutsi poltettiin.

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Sisältö jatkuu mainoksen alla