Kehräävä ääni syntyy, kun kissan kurkunpään äänihuulet avautuvat ja sulkeutuvat noin 25 kertaa sekunnissa.

Tämä tapahtuu sekä sisään- että uloshengityksen aikana.

Hengitykseen osallistuvat rintakehän lihakset sekä rinta- ja vatsaontelon väliseinä eli pallea.

Kehrääjän hengittäessä sisään pallealihas värähtelee ja saa virtaavan ilman värisyttämään äänihuulia. Kurkunpään lihakset puolestaan raottavat ja sulkevat äänihuulia mainitut 25 kertaa sekunnissa.

Uloshengityksen kehräys syntyy samoin, paitsi että pallea ei tällöin värähtele, vaan keuhkojen supistuessa syntyvä puhallus värisyttää läpättäviä äänihuulia.

Kehräyksen merkityksestä ei ole varmuutta; kissat kehräävät tyytyväisinä, sairaina ja unissaan. Saattaa olla, että kehräys tehostaa ilman kulkua silloin, kun eläin hengittää pinnallisesti.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1996

Vastaaja:


Merja Hellemann


eläinlääketieteellisen fysiologian yliassistentti


Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla