Kuva:  <span class="photographer">Radosław Drożdżewski / Wikimedia Commons</span>
Kuva: Radosław Drożdżewski / Wikimedia Commons

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2013

Jos pallo on valmistettu venyvästä aineesta, se laajenee noustessaan, kun ympäröivä ilmanpaine alenee.

Niin kauan kuin pallon kuori ei aiheuta merkittävää paine-eroa pallossa olevan kaasun ja ympäröivän ilman välille, palloon kohdistuva noste pysyy vakiona. Niinpä pallo jatkaa nousuaan ilman ylärajaa, kunnes se hajoaa tai kuori lakkaa venymästä.

Jos pallon kuori ei veny, noste pienenee samaan tahtiin kuin ympäröivän ilman tiheys. Karkea nyrkkisääntö on, että jokainen viisi kilometriä puolittaa ilman tihey­den.

Näin foliokuorinen vappupallo, jonka paino olisi puolet sen maanpinnalla syrjäyttämän ilmamäärän painosta, nousisi viiden kilometrin tietämille. Sinne se jäisi kelluskelemaan, kunnes heliumia olisi tihkunut ulos niin paljon, että pallo alkaisi kutistua ja vajota. Epäilen kuitenkin, ettei tavallinen vappupallo kestä noususta syntyvää sisä- ja ulkopuolen paine-eroa, vaan rikkoutuu jo alempana.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Säähavaintopallot venyvät ja nousevat yli 20 kilometrin korkeuteen ennen kuin poksahtavat rikki. Nousu kestää jonkin tunnin. Niissä käytetään yleensä heliu­min sijasta vetyä, joka on halvempaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaasupallojen korkeusennätys on 53 kilometriä. Näin korkealle nousevat pallot lähetetään maanpinnalta lähes tyhjinä, jotta kaasulla on tilaa laajeta. Niitä käytetään erilaisiin tieteellisiin tutkimuksiin, ja ne voivat pysyä ylhäällä viikkoja. Suurem­pien korkeuksien tavoittelussa haasteena on löytää riittävän ohutta, kestävää ja kevyttä materiaalia pallon kuoreksi.

Vastaaja:
Tiera Laitinen
tutkija
Ilmatieteen laitos

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Ertsu

Miksei kaasupalloja varusteta varoventtiilillä, joka päästäisi kaasua ulos, kun pallon ja ympäröivän ilman paine-ero on suuri?

Ehkä ei olisi kenellekään iloa/hyötyä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla