Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2013

Absoluuttista rajaa ei ole selvitetty.

Kylmintä ilmaa hengitetään huippukylmähoidossa, jossa ihminen on pari minuuttia 110 asteen pakkasessa. Hänellä on kuitenkin kasvoillaan paperinen hengityssuoja. Maski jättää suun ja nenän eteen tilan, johon jää osa uloshengitysilman lämmöstä ja kosteudesta.

Kylmyys vaikuttaa hengitykseen ahtauttamalla hengitysteitä. Pienet keuhkoputket supistuvat kylmässä ja kuivassa ilmassa. Kylmä ilma on väistämättä aina myös kuivaa, sillä se ei pidätä kosteutta yhtä paljon kuin lämmin.

Pitkä altistus kylmälle ilmalle voi aiheuttaa rakennemuutoksia ylähengitysteihin eli nenäonteloon, nieluun ja kurkunpäähän. Limakalvoille kertyy limaa tuottavia pikarisoluja, ja lihaksisto kasvaa, mikä ahtauttaa kanavia. Myös keuhkovaltimoissa saattaa tapahtua muutoksia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mitä raskaampaa työtä tehdään, sitä enemmän hengitetään kylmää ilmaa ja sitä enemmän keuhkot rasittuvat. Esimerkiksi kilpahiihto 17–18 asteen pakkasessa alkaa jo näkyä keuhkoissa. Raskaassa kylmätyössä voi myös kehittyä rasitusastma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jo 1930-luvulla kuvattiin niin sanotut eskimon keuhkot. Hengitystä heikentävää oireyhtymää esiintyi inuiteilla ja turkismetsästäjillä. Nykyisin sen voi hankkia ehkä joku himohiihtäjä.

Vastaaja:


Hannu Rintamäki


soveltavan fysiologian professori


Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto

pmk
Seuraa 
Viestejä1855

Eiköhän hengittäminen käy mahdottomaksi siinä vaiheessa kun happi ja typpi nesteytyy :-)

Joka tapauksessa -110 C kylmähoidoista tähän on sentään jonkin verran matkaa.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla