Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2013

Absoluuttista rajaa ei ole selvitetty.

Kylmintä ilmaa hengitetään huippukylmähoidossa, jossa ihminen on pari minuuttia 110 asteen pakkasessa. Hänellä on kuitenkin kasvoillaan paperinen hengityssuoja. Maski jättää suun ja nenän eteen tilan, johon jää osa uloshengitysilman lämmöstä ja kosteudesta.

Kylmyys vaikuttaa hengitykseen ahtauttamalla hengitysteitä. Pienet keuhkoputket supistuvat kylmässä ja kuivassa ilmassa. Kylmä ilma on väistämättä aina myös kuivaa, sillä se ei pidätä kosteutta yhtä paljon kuin lämmin.

Pitkä altistus kylmälle ilmalle voi aiheuttaa rakennemuutoksia ylähengitysteihin eli nenäonteloon, nieluun ja kurkunpäähän. Limakalvoille kertyy limaa tuottavia pikarisoluja, ja lihaksisto kasvaa, mikä ahtauttaa kanavia. Myös keuhkovaltimoissa saattaa tapahtua muutoksia.

Mitä raskaampaa työtä tehdään, sitä enemmän hengitetään kylmää ilmaa ja sitä enemmän keuhkot rasittuvat. Esimerkiksi kilpahiihto 17–18 asteen pakkasessa alkaa jo näkyä keuhkoissa. Raskaassa kylmätyössä voi myös kehittyä rasitusastma.

Jo 1930-luvulla kuvattiin niin sanotut eskimon keuhkot. Hengitystä heikentävää oireyhtymää esiintyi inuiteilla ja turkismetsästäjillä. Nykyisin sen voi hankkia ehkä joku himohiihtäjä.

Vastaaja:


Hannu Rintamäki


soveltavan fysiologian professori


Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti