Silmien vastaanottama kuva ulkomaailmasta on vain valoa, jonka voimakkuus ja aallonpituus vaihtelee.

Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on väri- ja muotoaistimuksia.

Mehiläisen verkkosilmässä on aistinsoluja, jotka reagoivat valon eri aallonpituuksiin eli väreihin: tiettyjen solujen sähköinen reaktio on herkin spektrin keltaisella alueella, toisten esimerkiksi vihreällä tai ultravioletilla. Verkkosilmistä on myös eristetty näköpigmenttiaineita, jotka vastaanottavat niitä valon aallonpituuksia, joihin näkösolut herkimmin reagoivat. Kaikki tämä viittaa värinäköön.

Sähköfysiologisissa kokeissa on selvinnyt, että kuten ihmisellä, hyönteisilläkin on hermostossaan mekanismi, joka tarkentaa nähtyjä rajapintoja. Tämän arvellaan toimivan erilaisten muotojen tunnistamisessa.
Tärkeimmät todisteet on kuitenkin saatu käyttäytymiskokeista. Esimerkiksi mehiläiset voidaan opettaa hakemaan mettä tietyn väriseltä, kokoiselta ja muotoiselta alueelta.

Sosiaaliset hyönteiset, kuten mehiläiset ja muurahaiset, kykenevät suunnistamaan maamerkkien avulla ja välittämään suunnistustietoja erilaisin kielin yhteisön muille jäsenille (esim. mehiläisten tanssikieli). Tämä voidaan tulkita niin, että hyönteiset hahmottavat ympäristönsä ja kykenevät esittämään sen toisilleen symbolisesti.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 5/1996

Vastaaja:


Matti Järvilehto


eläinfysiologian professori


Oulun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti