Saharan maisemat vaihtelevat täysin hiekattomista alueista korkeisiin, yli 300 metrin korkuisiin hiekkadyyneihin.

Laajoja hiekkaisia alueita kutsutaan arabiankielisellä termillä erg. Hiekan paksuus näillä alueilla riippuu pääasiassa saatavilla olevan hiekan määrästä ja tuulen voimakkuudesta.

Alueilla, joissa tuuli puhaltaa pääasiassa yhteen suuntaan, muodostuu niin sanottuja "pitkittäisdyynejä". Etenkin Algeriassa taas tavataan niin sanottuja tähtidyynejä, joiden muodostumisessa tuulen suunnalla ei ole yhtä merkittävää osuutta kuin pitkittäisdyynien kohdalla. Yleisesti ottaen pitkittäisdyyneissä on vähemmän hiekkaa kuin tähtidyyneissä.

Hyvin suurikokoisia dyynejä, joiden päällä on pienempiä dyynejä, kutsutaan megadyyneiksi tai draa-muodostumiksi. Dyynit voivat myös olla yhteydessä toisiinsa ja muodostaa ketjuja tai verkostoja, oikeita hiekkameriä. Nämä dyynit voivat olla 300 metriä korkeita tai enemmänkin

Saharan dyynien paksuus kuitenkin vaihtelee, koska hiekka on jatkuvassa liikkeessä. Paikalliset asukkaat ovat sopeutuneet elämään tämän tosiasian kanssa. Jos dyyni esimerkiksi peittää tien, tiehen tehdään vain mutka, ja linjaus palautetaan ennalleen kun dyyni on kulkenut tien ylitse. Jos dyyni taas valtaa talon, asukkaat muuttavat sieltä pois ja palaavat parin vuoden kuluttua kun dyyni on kulkenut talon ylitse. 

Vastaaja:


Mia Kotilainen


geologi


Helsingin yliopisto