Paleltumia aiheuttavat pakkasessa oleskelu tai kosketus kylmään pintaan.

Kylmävaurioita voi tosin syntyä leudoissakin säissä märkien vaatteiden, tuulen ja liikkumattomuuden yhteisvaikutuksesta. Varsinaiset jäätymisvammat eli kudosvauriot tapahtuvat kudosten jäädyttyä alle -2 celsiusasteen.

Kylmän esineen koskettaminen aiheuttaa kudoksen välittömän kuoleman. Solutuho on edessä, kun kosket taskulämpimin sormin 30 asteen pakkasessa lyhtypylvääseen.

Hitaissa paleltumissa kylmyys supistaa verisuonia ja samalla ääreisverenkierto hiipuu. Veri ei enää lämmitä kehon uloimpia osia, kuten korvia, nenää, sormia, varpaita ja poskia, joiden jäähtyminen kiihtyy entisestään. Vähitellen solujen aineenvaihdunta hidastuu, ne vaurioituvat ja kuolevat. Elimistö tavallaan uhraa ääreisosat suojellakseen elämän jatkumisen kannalta tärkeät sisäelimet.

Aineenvaihdunnan hiipumisen lisäksi soluissa tapahtuu muitakin muutoksia. Solujen ulkopuoliseen nesteeseen muodostuu jääkiteitä ja soluista poistuu nestettä, jonka seurauksena ne kuolevat.

Paikallisen paleltuman ensioireita ovat pistelevä kipu ja sitä seuraava tunnottumuus sekä vahankalpea iho. Pakkasenpurema voi syntyä myös salakavalasti ilman selviä oireita. Syvässä paleltumisvammassa ihokudos tuntuu koskettaessa kovalta.

Pakkasvoiteitä ei pitäisi käyttää, sillä ne tuudittavat väärään turvallisuuteen. Vaikka rasvan vuoraama iho ei tunnu kylmältä, se voi olla jo paleltunut.

Paras suoja pakkasta vastaan on paksu kerros tuulenpitäviä vaatteita. Muista, että tuuli lisää pakkasen purevuutta moninkertaisesti.

Vamman sattuessa lämmitä ja sulata paleltuma mahdollisimman pian. Mitä nopeammin toimit, sitä varmemmin vältät syvän paleltuman. Älä hankaa vahingoittunutta kohtaa lumella tai yritä lämmittää sitä kuumalla esineellä. Lämmin käsi tai ruumiinlämpöinen vesi ovat turvallisin ensihoito.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/2000

Vastaaja:


Eero Lehmuskallio


lääkintäeverstiluutnantti


Puolustusvoimat

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2501
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti