Makeaa vettä on henkeä kohti vajaat 10 miljoonaa kuutiometriä.

Lähes puolet siitä on jäänä Etelämantereella ja Grönlannissa, toinen puoli pohjavetenä. Suhteessa näihin vain vähän vettä on varastoituneena järviin, jokiin, kosteikkoihin ja biosfääriin.

Järvivettä on 40 000 kuutiometriä jokaista ihmistä kohti, puolet siitä tosin suolaista (mm. Kaspianmeri ja Kuollutmeri). Suomen järvissä on makeaa vettä jokaiselle suomalaiselle 45 000 kuutiometriä. Kanadassa on suuria ja syviä järviä, joten siellä järvivettä on kansalaista kohti lähes 20 kertaa niin paljon kuin Suomessa.

Jokivettä on maapallolla yhdellä kertaa vain 200 kuutiometriä asukasta kohti. Jokivesi kuitenkin vaihtuu keskimäärin yhdessätoista päivässä, joten vuoden aikana maapallon joissa virtaa vettä lähes 7 000 kuutiometriä asukasta kohti. Tämä vesimäärä muodostaa ihmiskunnan uusiutuvat vesivarat. Siihen sisältyy myös lähes kaikki uusiutuva pohjavesi, koska tämä virtaa ennen pitkää jokiin, ellei ihminen pumppaa sitä maaperästä.

Maapallon kosteikkojen vesimäärä on 2 000 kuutiometriä ihmistä kohti. Suomessa määrä on noin kymmenkertainen. Biosfäärissä vettä on 180 kuutiometriä jokaiselle, siitä keskimäärin 40–50 litraa meissä itsessämme. Yllämme leijuu vielä ilmakehän vesi, 2 300 kuutiometrin taakkana jokaisen harteilla.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2002


Vastaaja:


Esko Kuusisto


hydrologi


Suomen ympäristökeskus

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla