Makeaa vettä on henkeä kohti vajaat 10 miljoonaa kuutiometriä.

Lähes puolet siitä on jäänä Etelämantereella ja Grönlannissa, toinen puoli pohjavetenä. Suhteessa näihin vain vähän vettä on varastoituneena järviin, jokiin, kosteikkoihin ja biosfääriin.

Järvivettä on 40 000 kuutiometriä jokaista ihmistä kohti, puolet siitä tosin suolaista (mm. Kaspianmeri ja Kuollutmeri). Suomen järvissä on makeaa vettä jokaiselle suomalaiselle 45 000 kuutiometriä. Kanadassa on suuria ja syviä järviä, joten siellä järvivettä on kansalaista kohti lähes 20 kertaa niin paljon kuin Suomessa.

Jokivettä on maapallolla yhdellä kertaa vain 200 kuutiometriä asukasta kohti. Jokivesi kuitenkin vaihtuu keskimäärin yhdessätoista päivässä, joten vuoden aikana maapallon joissa virtaa vettä lähes 7 000 kuutiometriä asukasta kohti. Tämä vesimäärä muodostaa ihmiskunnan uusiutuvat vesivarat. Siihen sisältyy myös lähes kaikki uusiutuva pohjavesi, koska tämä virtaa ennen pitkää jokiin, ellei ihminen pumppaa sitä maaperästä.

Maapallon kosteikkojen vesimäärä on 2 000 kuutiometriä ihmistä kohti. Suomessa määrä on noin kymmenkertainen. Biosfäärissä vettä on 180 kuutiometriä jokaiselle, siitä keskimäärin 40–50 litraa meissä itsessämme. Yllämme leijuu vielä ilmakehän vesi, 2 300 kuutiometrin taakkana jokaisen harteilla.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2002


Vastaaja:


Esko Kuusisto


hydrologi


Suomen ympäristökeskus

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2496
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti