Kuvitellaan teoreettinen (todellisuudessa mahdoton) tilanne, jossa auringonsäteily äkisti loppuisi, mutta Aurinko jäisi muutoin ennalleen, jolloin planeetat kiertäisivät sitä entisillä radoillaan.

On vaikea sanoa, milloin maapallon viimeinen elämänkipinä sammuisi, mutta meillä ihmisillä alkaisi mennä huonosti hyvin pian.

Ilman lämmönsäilytyskyky on huono. Jos ilmakehään ei tulisi ulkoapäin auringonsäteilyä, se alkaisi jäähtyä eksponentiaalisella vauhdilla. Jo parissa vuorokaudessa lämpötila laskisi useita kymmeniä asteita – eli reilusti pakkasen puolelle. Nopeimmin kylmenisivät mantereiden keskustat. Vesimassojen sitoma lämpö pitäisi meri-ilman aluksi lauhkeampana.

Maan pyöriminen antaa muodot ilmakehän ja meren virtauksille, mutta niitä synnyttävä energia tulee auringonsäteilystä. Jos säteily lakkaisi, virtaukset jatkuisivat ensin massan hitauden ansiosta mutta alkaisivat sitten hiipua. Myrskyt loppuisivat. Tuulet vaimenisivat, ja meri asettuisi odottamaan jäätymistään kylmässä pimeydessä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1996

Vastaaja:


Hannu Savijärvi


meteorologian apulaisprofessori


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2492
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti