Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Vain joulukuusi varistaa kaiken.

Havupuiden neulaset ovat monivuotisia mutta runkoon verrattuna lyhytikäisiä: yksittäinen neulanen elää vain 5–10 vuotta.

Kuusen neulaset saavat alkunsa syyskesällä latvaan ja oksanpäihin muodostuvista silmuista. Keväällä ilman lämmetessä silmu neulasaiheineen alkaa turvota ja kasvaa. Rungon ja oksien ennalta määräytynyt pituuskasvu käynnistyy Etelä-Suomessa toukokuun puolivälissä ja päättyy heinäkuun alussa. Alkukesän sateisuus ja lämpö vaikuttavat osaltaan syntyvän vuosikasvaimen pituuteen mutta eivät neulasmäärään.

Syyskesällä vanhimmat, yhteyttämiskyvyltään heikentyneet ja varjoon joutuneet neulaset ruskettuvat ja varisevat. Kuusi kuitenkin säilyttää etelässä 5–7 ja Lapissa jopa 10 neulasvuosikertaa.

Olennaisinta puun kasvulle eivät ole neulasvuosikerrat vaan tehokkaasti yhteyttävien neulasten määrä. Viljavilla paikoilla nopeasti kasvavilla, elinvoimaisilla puilla on yleensä vähän neulasvuosikertoja.

Neulasmäärän pitkän ajan muutoksia tutkitaan Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetyllä neulasjälkimenetelmällä. Se perustuu täpliin, joita neulanen ja sen syntypisteeseensä yhdistävä johtojänne jättävät jokaiseen vuosirenkaaseen neulasen kuolemaan saakka. Täplät paljastetaan puusta tavallisella puusepän höylällä. Vuosisatojen mittaiset ja sitä pidemmät sarjat kertovat metsätuhoista ja kasvuympäristön vaihteluista mutta eivät toistaiseksi osoita selvää pitkän ajan trendiä.

Neulasjälkimenetelmän keksi 1980-luvulla professori Timo Kurkela ihmetellessään saunapaneeleissaan näkyviä täpliä.

Vastaajana Kari Mielikäinen, kasvu- ja tuotostutkimuksen professori, Metsäntutkimuslaitos

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2014