Ihmisen laitteilla tai räjäytyksillä rataa ei pysty hievauttamaan, vaan tarvitaan isompia vipuja.

Maapallo huitelee Auringon ympäri 30 kilometrin sekuntinopeudella, ja koska massa on valtava, Maa etenee vastustamattomalla vakaudella.

Kuun ja naapuriplaneettojen vetovoima on jo sen verran suuri, että ne heiluttelevat rataa. Siinä on hitaita jaksollisia muutoksia. Esimerkiksi Maan lyhin etäisyys Auringosta on tätä nykyä noin 147,1 miljoonaa kilometriä mutta parinsadantuhannen vuoden kuluttua noin 143,6 miljoonaa kilometriä.

Suurempia muutoksia tapahtuu vasta sitten, kun Auringon massa muuttuu. Noin viiden miljardin vuoden kuluttua Aurinko laajenee punaiseksi jättiläiseksi ja menettää samalla paljon ainettaan avaruuteen. Silloin sen ote höltyy ja maapallo ajautuu kauemmaksi, ehkä jonnekin Marsin nykyisen radan tienoille.

Vastaaja:


Heikki Oja


tähtitieteen dosentti


Helsingin yliopisto

optimistx
Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

Kuinka suuri voima tarvittaisiin Maan kiertoradan muuttamiseen?

Maapallo heilahtanee sittenkin, linkki täällä: http://www.tiede.fi/keskustelu/55538/ketju/vipuvarsi/sivu/2
Lue kommentti

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

optimistx
Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

Kuinka suuri voima tarvittaisiin Maan kiertoradan muuttamiseen?

Heilahtaako maapallo sittenkään, jos hyppään pihalla? Energia on kvantittunut suure (kai?), joten "äärettömän pieniä" (tai "mielivaltaisen pienia") muutoksia ei esiintyne. Toiseksi, jos hyppään ylöspäin, niin osa lihaksiin varastoituneesta energiasta muuttuu lämmöksi ja vain noin 22 % liike-energiakseni. Jalkani polkaisevat pihamaata kohti maapallon keskipistettä, ja veikkaanpa, että 100.00 % polkaisun energiasta muuttuu pihan molekyylien välillä lämmöksi eikä yhtään jää jäljelle maapallon...
Lue kommentti

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti