Viettotavat ovat vaihtuneet. Kuva: Shutterstock
Viettotavat ovat vaihtuneet. Kuva: Shutterstock

Kimmoke tuli kansakoulun kuusijuhlista.

Pikkujoulun vietto on saanut alkunsa koulujen uskonnollissävyisistä kuusijuhlista, joissa keskeisiä ohjelmanumeroita olivat evankeliumin luku, virrenveisuu ja satunäytelmä. Koulujen toverikunnat, teinikuntien edeltäjät, ryhtyivät kuusijuhlan lisäksi viettämään hilpeitä puurojuhlia. Kouluista puurojuhlaperinne siirtyi 1900-luvun alkupuolella ylioppilasosakuntiin. Joulukuusi, joulupuuro ja puuropuhe olivat mukana alusta alkaen.

Osakunnista tapa levisi järjestöihin, myöhemmin ammattiyhdistyksiin, urheiluseuroihin ja työpaikoille.

Varhainen tieto pikkujoulusta on tosin jo vuodelta 1883, josta alkaen Helsingfors Gymnastikklubb vietti vuosittain Julgrisen-juhlaa eli Jouluporsas-nimistä joulujuhlaa.

Vanha talonpoikainen kekri oli työvuoden vaihteen, sadonkorjuun ja palkollisten juhla. Siihen liittyi runsas alkoholin käyttö. Nykyinen varhainen pikkujoulujuhla runsaine antimineen pyhäinpäivän tienoilla muistuttaa itse asiassa aika paljon kekrijuhlaa.

Vastaajana Juha Nirkko, tutkija, Kansanrunousarkisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2016