Viettotavat ovat vaihtuneet. Kuva: Shutterstock
Viettotavat ovat vaihtuneet. Kuva: Shutterstock

Kimmoke tuli kansakoulun kuusijuhlista.

Pikkujoulun vietto on saanut alkunsa koulujen uskonnollissävyisistä kuusijuhlista, joissa keskeisiä ohjelmanumeroita olivat evankeliumin luku, virrenveisuu ja satunäytelmä. Koulujen toverikunnat, teinikuntien edeltäjät, ryhtyivät kuusijuhlan lisäksi viettämään hilpeitä puurojuhlia. Kouluista puurojuhlaperinne siirtyi 1900-luvun alkupuolella ylioppilasosakuntiin. Joulukuusi, joulupuuro ja puuropuhe olivat mukana alusta alkaen.

Osakunnista tapa levisi järjestöihin, myöhemmin ammattiyhdistyksiin, urheiluseuroihin ja työpaikoille.

Varhainen tieto pikkujoulusta on tosin jo vuodelta 1883, josta alkaen Helsingfors Gymnastikklubb vietti vuosittain Julgrisen-juhlaa eli Jouluporsas-nimistä joulujuhlaa.

Vanha talonpoikainen kekri oli työvuoden vaihteen, sadonkorjuun ja palkollisten juhla. Siihen liittyi runsas alkoholin käyttö. Nykyinen varhainen pikkujoulujuhla runsaine antimineen pyhäinpäivän tienoilla muistuttaa itse asiassa aika paljon kekrijuhlaa.

Vastaajana Juha Nirkko, tutkija, Kansanrunousarkisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2016

Mahtuisi kylpyhuoneeseen.

Ei tiedetä tarkasti, paljonko galaksissamme on tähtiä. Yleensä arvio perustuu Linnunradan mitattuun ainemäärään, joka on noin 500 miljardia Auringon massaa. Tähtien osuus siitä on pyöreät 100 miljardia. Koska suurin osa tähdistä on Aurinkoa keveämpiä, tähtien luku on suurempi. Olkoon 300 miljardia karkea arvio.

Keskikarkean hiekan jyvien läpimitat ovat 0,25–0,5 millimetriä. Siitä voi laskea kuutiomillin hiekkaa sisältävän noin 30 jyvästä. Hiekkakasan tilavuus saadaan siis jakamalla 300 miljardia 30:llä, mistä tulee 10 miljardia kuutiomilliä eli 10 kuutiometriä. Kylpyhuone on tätä kokoluokkaa.

Jyvien määrää voi myös luonnehtia siirtämällä ne aika-akselille. Poimitaan jyviä yötä päivää yksi per sekunti. Tätä vauhtia hiekkakasa hupenisi 10 000 vuodessa. Paljon vai vähän?

Vastaajana Pekka Teerikorpi,

tähtitieteen dosentti, Turun yliopisto.

Jlkaistu Tiede-lehdessä 10/2017

Unilamaa edeltää siirtymä. Kuva: Shutterstock

Lihakset eivät vielä ole täysin rentoutuneet.

Moni on herännyt säpsähtäen tai nytkähtäen juuri kun on saamassa unen päästä kiinni. Joskus kokemukseen yhdistyy ikävä putoamisen tunne.

Ilmiö on ihmiselle normaali, mutta sen syytä ei oikein tunneta. Erään teorian mukaan kyseessä on elimistön rentoutumiseen liittyvä reaktio. Aivot ovat jo vaihtaneet tajunnan tilaa, mutta lihakset käyvät yhä kierroksilla. Ne eivät ole vielä unilamassa.

Nytkähdykset ja säpsähdykset ovat ilmeisesti osa hermoston siirtymävaihetta, sillä niitä ei esiinny valveessa eikä varsinaisessa unessa.

Vaikka nytkähteleminen on täysin luonnollista, se voi usein toistuessaan kieliä unen puutteesta tai epäsäännöllisestä unirytmistä. Jos olo tuntuu levänneeltä, säpsähdyksistä ei kannata huolestua.

Vastaajana Tarja Stenberg,

fysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2017