Virkamies päätyi kauas juuriltaan. Kuva: Shutterstock
Virkamies päätyi kauas juuriltaan. Kuva: Shutterstock

Sana kuului metsästäjien ammattikieleen.

Suomen kielessä on kaksi eri virka-sanaa. Toinen on keskiajalla saatu ruotsalainen tai alasaksalainen laina, joka kuuluu yhteen ruotsin työtä merkitsevän verk-sanan kanssa. Tämä on se virka-sana, jota nykyisessä yleiskielessä tavallisesti käytetään, kun puhutaan ammatista, työstä tai toimesta.

Toinen ja vanhempi virka-sana on balttilainen laina, jonka alkuperäinen merkitys on ’rivi, jono’.

Tätä virka-sanaa ei käytetä yleiskielessä, mutta se esiintyy monissa murteissa ja metsästäjien perinteisessä ammattikielessä. Tässä tapauksessa virkatie tai virkotie tarkoittaa ansapolkua, aluetta tai reittiä, jolle on viritetty pyydyksiä.

Virkamies on alun perin ollut omaa ansapolkuaan kiertävä metsästäjä, ja Pohjois-Suomessa hänen parasta kumppaniaan eli hyvää metsästyskoiraa on sanottu virkakoiraksi.

Arkisessa kielenkäytössä eri alkuperää olevat virka-sanat ovat sekaantuneet, koska vakioreittiään kiertävää metsästäjää on voitu ajatella sekä ansapolun kulkijana että oman alansa ammattimiehenä.

Vastaajana Kaisa Häkkinen, suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2017