Kirjohylkeelle oikein maistukaan. Kuva: iStock
Kirjohylkeelle oikein maistukaan. Kuva: iStock

Apajilla käy 30 lajia.

Aikuisia Itämeren kaloja syö säännöllisesti noin 30 lajia. Luku ei sisällä petokaloja.

Kaloja syöviä nisäkkäitä ovat ihmisen lisäksi harmaa- ja kirjohylje, itämerennorppa, minkki, pyöriäinen ja saukko. Linnuista merkittävimpiä kalansyöjiä ovat merimetso, ruokki, iso- ja tukkakoskelo, etelänkiisla, riskilä ja harmaalokki. Matelijoista kaloja saalistaa rantakäärme.

Ihminen pyytää Itämerestä arviolta 700 000 tonnia kalaa vuosittain. Muut nisäkkäät syövät sitä vuodessa noin 100 000 tonnia, samoin linnut.

Vastaajana Juhani Salmi,

kalastusmestari, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tätä nykyä kertatallenteisissa levyissä.

Tietyt optiset levyt säilyttävät tietonsa pisimpään. Tällaisia ovat blue ray bd-r ja dvd-r -levyt, joihin voi tallentaa tietoa vain kerran.

Tallentamista kehittävä yritys Millenniata väittää, että heidän kertatallenteiset M-disc dvd-levynsä kestävät tuhat vuotta, jos niitä säilyttää oikein.

M-discissä on metallien ja mineraalien seoksesta koostuva tallentava kerros. Laser piirtää siihen nollat ja ykköset mikroskooppisen pieninä kuoppina. Samaan tapaan valmistetaan sarjatuotannossa blue-ray- ja dvd-elokuvalevyjä.

Arvio tuhannen vuoden kestävyydestä saatiin kansainvälisen standardointiliiton Ison testillä. Siinä levyn vanhenemista nopeutetaan: levyn lämpötilaa kohotetaan, ja sen suhteellista ilmankosteutta lisätään. Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö on testannut M-disc-levyjä, eikä se voinut kiistää arviota tuhannen vuoden säilyvyydestä.

Kaikki levyt eivät varmaankaan yllä tähän keskiarvoon. Voi kuitenkin ennustaa, että M-disc-levyjä voi lukea satoja vuosia.

Tallentamisen tekniikat kehittyvät koko ajan. Kiinnostava on esimerkiksi menetelmä, jossa tieto tallennetaan dna-molekyyleihin. Niissä se voi säilyä jopa satojatuhansia vuosia.

Vaikka dna-tallennus on todettu toimivaksi, se on vielä liian kallis arkiseen käyttöön.

Vastaajana Caj Södergård,

tutkimusprofessori, Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Metsästä lukijalle 205 grammaa.

Yksi painettu, kotiin kannettu Tiede-lehti tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 205 grammaa. Se vastaa 1–2 kilometrin ajamista henkilöautolla.

Lehden hiilijalanjälki laskettiin ”metsästä lukijalle”, eli se kattaa kasvihuonepäästöt puunkorjuusta, paperinvalmistuksesta, painotyöstä ja jakelukuljetuksista.

Kolme neljäsosaa päästöistä syntyy paperin valmistuksesta ja lehden painamisesta. Molemmissa kuluu paljon sähköä, jonka tuottaminen synnyttää ilmakehään päästöjä. Kuljetusten osuus kokonaisuudesta on noin kymmenes. Sama koskee painovärejä. Puunkorjuusta aiheutuu päästöjä vain vähän.

Laskelma ei kata metsän sitomaa hiilidioksidia eikä päästöjä, joita syntyy lukemisen jälkeen. Lukija voi vähentää ilmastovaikutuksia viemällä lehden kierrätykseen. Kaatopaikalle päätyvä lehti synnyttää hajotessaan ilmakehää lämmittävää metaania.

Toisin kuin sähköisen lehden lukemisesta, paperilehden lukemisesta ei synny päästöjä.

Vastaajana Päivi Rissanen,

ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja, UPM Paper ENA.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018