Aika mitattiin vielä 1950-luvulla Greenwichin observatoriossa, joka tarkkaili maapallon pyörimistä tähtitaivaan suhteen, mutta atomikellotkin alkoivat olla jo käyttökelpoisia.

Tähtiaika ja atomikellot joutuvat kuitenkin hiljalleen epätahtiin, koska maapallon pyöriminen hidastuu mm. vuorovesien, merivirtojen ja säänvaihteluiden takia.

Vuodesta 1956 atomikellon aikaan lisättiin tarvittaessa esimerkiksi 0,1 tai 0,01 sekuntia. Tämän hankaluuden takia tähtitieteilijät, fyysikot ja muut tarkkaa aikaa tarvitsevat tutkijat hyväksyivät kokonaisten sekuntien käytön. Ei siis voida nimetä tiettyä henkilöä, joka olisi keksinyt karkaussekunnin.

Vuodesta 1972 korjaus on tehty täysinä sekunteina aina, kun tähtiajan ero atomiaikaan on kasvanut lähelle yhtä sekuntia. Aluksi korjausraja oli 0,7 sekuntia, mutta nykyisin se on 0,9. Viimeksi karkaussekunti lisättiin atomiaikaan vuoden 1999 alussa.

Pariisin aikakeskus tiedottaa karkaussekunneista: http://hpiers.obspm.fr/iers/bul/bulc/
bulletinc.dat

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/2000

Vastaaja:


Heikki Oja


dosentti


Helsingin yliopiston almanakkatoimisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti