Ei kai kukaan varsinaisesti.

Patenttijärjestelmän juuret juontavat vanhaan privilegimenettelyyn, hallitsijoiden oikeuteen myöntää yrittäjille – tavallisesti omille suosikeille – monopoleja tiettyjen hyödykkeiden valmistamiseen, uutuuksien maahantuontiin tai liiketoimien harjoittamisseen.

Maailman vanhimmaksi patenttilaiksi sanotaan venetsian patenttilakia vuodelta 1474. Tämä laki, joka takasi innovaation luojalle määrävuosiksi yksinoikeuden keksinnön käyttään, oli kuitenkin yksittäinen ilmiö, eikä sitä pidetä nykyisen käytännön suoranaisena edeltäjänä. Tämän kunnian saa Isossa-Britanniassa 1624 säädetty laki, joka rajoitti hallitsijan valtaa myöntää yksinoikeuksia: vastedes monopoleja sai antaa vain uusien tuotteiden tai valmistusmenetelmien todellisille keksijöille.

Ensimmäiset modernit patenttilajit, joissa virallisesti tunnustettiin sekä keksijä että keksijän oikeus saada suoja keksinnöilleen, laadittiin Yhdysvalloissa 1790 ja Ranskassa 1791. Ensimmäisen nykyaikaisen patentin sai Samuel Hopkins uuteen potaskan (pesuaineiden ja lasin raaka-aineena käytetyn kaliumkarbonaatin) valmistusmenetelmään.

Suomessa keksijän oikeus pantenttiin kirjattiin asetukseen vasta 1898, mutta ensimmäinen numeroitu patentti on myönnetty jo 1842. Sen sai mekaanikko L. G. Ståhle raudansulatusmasuunin lisälaitteeseen.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 7/1998

Vastaaja:


Kristiina Grönlund


neuvontayksikön päällikkö


Patentti- ja rekisterihallitus

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti