Ei kai kukaan varsinaisesti.

Patenttijärjestelmän juuret juontavat vanhaan privilegimenettelyyn, hallitsijoiden oikeuteen myöntää yrittäjille – tavallisesti omille suosikeille – monopoleja tiettyjen hyödykkeiden valmistamiseen, uutuuksien maahantuontiin tai liiketoimien harjoittamisseen.

Maailman vanhimmaksi patenttilaiksi sanotaan venetsian patenttilakia vuodelta 1474. Tämä laki, joka takasi innovaation luojalle määrävuosiksi yksinoikeuden keksinnön käyttään, oli kuitenkin yksittäinen ilmiö, eikä sitä pidetä nykyisen käytännön suoranaisena edeltäjänä. Tämän kunnian saa Isossa-Britanniassa 1624 säädetty laki, joka rajoitti hallitsijan valtaa myöntää yksinoikeuksia: vastedes monopoleja sai antaa vain uusien tuotteiden tai valmistusmenetelmien todellisille keksijöille.

Ensimmäiset modernit patenttilajit, joissa virallisesti tunnustettiin sekä keksijä että keksijän oikeus saada suoja keksinnöilleen, laadittiin Yhdysvalloissa 1790 ja Ranskassa 1791. Ensimmäisen nykyaikaisen patentin sai Samuel Hopkins uuteen potaskan (pesuaineiden ja lasin raaka-aineena käytetyn kaliumkarbonaatin) valmistusmenetelmään.

Suomessa keksijän oikeus pantenttiin kirjattiin asetukseen vasta 1898, mutta ensimmäinen numeroitu patentti on myönnetty jo 1842. Sen sai mekaanikko L. G. Ståhle raudansulatusmasuunin lisälaitteeseen.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 7/1998

Vastaaja:


Kristiina Grönlund


neuvontayksikön päällikkö


Patentti- ja rekisterihallitus

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla