Sanan otti käyttöön nykymerkityksessään Helsingin yliopiston suomenkielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvist.

Fennomanian aallossa vierasperäisille sanoille keksittiin innokkaasti suomenkielisiä vastineita. Sanalle sport tarjottiin erilaisia vaihtoehtoja, kuten kisa, karkelo, hippa, homma, taitous ja virkeily.

Sport-sanan käännöksestä syntyi kiista Ahlqvistin ja voimakastahtoisen kielen- ja kansanrunoudentutkijan E. N. Setälän välille. Setälä tarjosi käännökseksi kiistoa, Ahlqvist urheutta, josta muodostui nykyinen käsite urheilu.
Kantasana urho, joka viittasi alun perin täysikasvuiseen mieheen, sankariin, on huomattavasti vanhempi. Se esiintyy jo Mikael Agricolan rukouskirjassa 1500-luvulla. Urheilla taas tarkoitti ”toimia uhkarohkeasti”. Näin urheiluun liittyy suomen kielessä voimakas rajojen ylittämisen ja vaaran uhmaamisen elementti, jota ei ole muissa kielissä. Esimerkiksi englannin kielessä sport merkitsee yksinkertaisesti vapaa-ajan viettoa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2002

Vastaaja:


Esa Sironen


urheilututkija


Jyväskylä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chair
Seuraa 
Viestejä2799
Esa Sironen

Esimerkiksi englannin kielessä sport merkitsee yksinkertaisesti vapaa-ajan viettoa. 

Jolloin ammattiurheilu on ammattimaista vapaa-ajan viettoa. 

Esa Sironen

Urheiluun liittyy suomen kielessä voimakas rajojen ylittämisen ja vaaran uhmaamisen elementti, jota ei ole muissa kielissä. 

Suomen ilmaisu urheilu on kuvaavampi ja kiehtovampi kuin vapaa-ajan viettoa tarkoittava valju sport

"Die Theorie bestimmt was wir beobachten können."(Albert Einstein)

Sisältö jatkuu mainoksen alla