Muurahaisyhteiskunnassa kaikki toimii itseorganisoitumisen periaatteella.

Toisin sanoen kukaan ei kerro muurahaiselle, mitä tehdä ja minne taakkansa tiputtaa, vaan jokainen toimeton tarttuu tehtävään, joka eteen sattuu tulemaan. Kun kaikki ”työpaikat” on täytetty, toimetta jääneet siirtyvät muualle tehtäviä etsimään. Näin kaikki tehtävät tulevat suoritetuksi huomattavasti tehokkaammin kuin ihmisen keskusjohtoisilla työpaikoilla. Taakkansa muurahainen osaa tiputtaa siihen paikkaan, missä kyseistä tavaraa tarvitaan tai missä on muita samankaltaisia tai -kokoisia esineitä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2006

Vastaaja:


Lotta Sundström


evoluutiobiologian professori


Helsingin yliopisto

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38576
Liittynyt6.12.2009

Kuka on muurahaisten työnjohtaja?

Neutroni 05.05.2014 klo 09:26 Tuollaista on mahdoton ennustaa. Pelkkä ahneuden poisto ei varmaan riittäisi, koska se todennäköisesti poistaisi myös halun saavuttaa aina vain parempaa ja siten halun luoda tuhansien tai miljoonien yksilöiden yhteiskuntia, jolloin ihmiset hajautuisivat alkeellisesti eläviin pienyhteisöihin. Tähän pitää myös ottaa mukaan kyky saavuttaa aina vaan pahempaa myös, "edistyksen edistyessä". Molemmat puolet kolikosta.
Lue kommentti
Neutroni
Seuraa 
Viestejä28937
Liittynyt16.3.2005

Kuka on muurahaisten työnjohtaja?

Tuollaista on mahdoton ennustaa. Pelkkä ahneuden poisto ei varmaan riittäisi, koska se todennäköisesti poistaisi myös halun saavuttaa aina vain parempaa ja siten halun luoda tuhansien tai miljoonien yksilöiden yhteiskuntia, jolloin ihmiset hajautuisivat alkeellisesti eläviin pienyhteisöihin. MUtta ehkä sellainen luonneprofiili olisi mahdollinen. Toinen asia on se, että mitä siitä sitten. Ihmisluonnetta ei voi lajitasolla muokata. Muurahaisten toiminta ei ole erityisen tehokasta ja hyvin...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018