Ei kulu.

On urbaanilegenda, että kylmän jäätelön sulattamiseen ja lämmittämiseen tarvittaisiin yhtä paljon tai enemmän energiaa kuin jäätelö sisältää. Tosiasiassa jäätelön sisältämästä ravitsemuksellisesta energiasta korkeintaan 20 prosenttia kuluu jäätelön sulattamiseen ja lämmittämiseen.

Jäätelön lämpökapasiteetti on 1,9 joulea, eli jokaisen jäätelögramman lämmittämiseen yhdellä celsiusasteella kuluu tämän verran energiaa. (Energiamäärä riippuu kuitenkin jäätelöstä, sillä kermaiset jäätelöt sulavat nopeammin kuin vähärasvaiset.) Jos oletamme, että jäätelön lämpötila on –20 celsiusta ja sen sulamispiste on nolla astetta, sadan jäätelögramman sulattamiseen vaadittava energiamäärä saadaan laskemalla: 20°C x 100 g x 1,9 J/°C g = 3,8 kJ.
Yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että jäätelön sulattaminen ja lämmittäminen ovat erillisiä tapahtumia eli että sulavan jäätelön lämpötila nousee vasta, kun se on sulanut kokonaan. Sulattaminen vaatii sulatusenergiaa, jonka oletamme olevan sama kuin vedellä, eli 33 kJ/100 g. (Todellisuudessa jäätelön vaatima sulatusenergia on alhaisempi kuin veden ja tämä takia esimerkiksi jääpala tuntuu suussa kylmemmältä kuin kermajäätelö.)

Sulattamisen jälkeen jäätelö on lämmitettävä ruumiinlämpöiseksi. Koska jäätelö on tässä vaiheessa muuttunut nesteeksi, myös sen lämpökapasiteetti on muuttunut ja on nyt 3,3 J/g. Viimeinen vaihe vie siis energiaa 3,3 J/°C g x 37°C x 100 g = 12,2 kJ.

Kun lasketaan yhteen sulattamiseen ja lämmittämiseen vaadittava energiamäärä (33 kJ+12,2 kJ+3,8 kJ), saamme tulokseksi alle 50 kJ, mutta kermaisten jäätelöiden kohdalla luku on luultavasti lähempänä 40 kJ. Koska jäätelöiden ravitsemuksellinen energia vaihtelee tuotteesta riippuen 250–1 500 kJ/100 g, jäätelön sulattamiseen ja lämmittämiseen tarvitaan vain 3–20 prosenttia tuosta energiasta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Ullrich Bergmann


dosentti


Oulun yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla