Pienikin rikko päästää suolan tuhotöihin. Kuva: iStock
Pienikin rikko päästää suolan tuhotöihin. Kuva: iStock

Suola lyhentää pinnoitteen ikää merkittävämmin.

Aurinko hajottaa kaikkea eloperäistä, ja suola kiihdyttää metallien syöpymistä. Koska maalipinta käytössä väistämättä vaurioituu, suola pääsee vaikuttamaan metalliin. Siksi suola lyhentää maalipinnoitteen käyttöikää merkittävämmin kuin auringonvalo.

Suola ei vahingoita itse maalipinnoitetta, mutta jos siihen tulee pienikin vaurio esimerkiksi kiveniskusta, suola nopeuttaa voimakkaasti paljastuvan metallin korroosiota. Maalipinnan alla etenevä korroosio saa auton pian ”kukkimaan”.

Auringon ultaviolettisäteily irrottaa puolestaan hiukkasia maalipinnasta, koska automaalien sideaineet ovat eloperäisiä eli orgaanisia polymeerimateriaaleja. Siksi pinnoite ohenee ajan kuluessa.

Aiemmin automaalit koostuivat sideaineesta ja siihen sekoitetuista värihiukkasista eli pigmenteistä ja uv-säteilyn vaikutus näkyi selvästi värin haalistumisena ja mattaantumisena. Nykyään pintaan levitetään ensin värillinen maali ja sen päälle suojaava lakkakerros, mikä vähentää värisävyn himmenemistä.

Auringonvalon lisäksi myös suuret lämpötilavaihtelut, kosteus ja ilman saasteista muodostuvat yhdisteet rasittavat maalipintaa.

Maalipinnan pesu poistaa suolaa ja muita haitallisia epäpuhtauksia. Pinnan vahaus suojaa uv-säteilyltä ja estää epäpuhtauksia vaurioittamasta maalia. Näin epäpuhtaudet eivät pääse syövyttämään metallia.

Vastaajana Kai Laitinen,

yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018