Ei levitä.

Levenemisen suurin syy lienee elämäntavoissa: liian vähässä liikkumisessa ja liiassa syömisessä.
Jos liikkuminen on vähissä sekä työssä että vapaa-aikana, pakaralihakset eivät saa riittävästi harjoitusta. Ne heikkenevät, venyvät ja veltostuvat, mikä johtaa takapuolen levenemiseen. Tämä taipumus ikävä kyllä kiihtyy iän mukana, siksikin, että sidekudoksen ja ihon kimmoisuus heikkenee. Naisilla rasvaa alkaa kertyä 50–60 vuoden iässä lähes itsestään etenkin lantioon, takapuoleen ja reisiin.

Mikä kaventaisi? Lisätään arkiliikkumista. Pitkäaskelinen kävely antaa pakaroille kyytiä. Istumatyöläisen kannattaa pari kertaa tunnissa pistää peppu liikkeeseen: nousta seisomaan ja ojennella jalkoja taaksepäin. Toki pakaroita voi jännitellä istuenkin. Liike on lääke, tekee sen missä asennossa tahansa!

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2002

Vastaaja:


Ritva Kukkonen


työfysioterapeutti


Työterveyslaitos, fysiologian osasto

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Levittääkö istumatyö takapuolta?

Tarkemmin ajatellen, tosiaankin: täh. Kun katselee vanhempia naisia, tai ylipäätään minkä ikäisiä hyvänsä, niin on sitä rasvaa kyllä koko kropassa tai sitten ei missään. Harvemmin (koskaan?) tulee vastaan naisia joilla on ns. poikkeuksellisen leveä perse, eli kaikki rasva kehon alaosassa. Korostan nyt sanaa "kaikki". Toisaalta parikymppisillä on herkemmin sellaista "lapsenpyöreyttä", eli saattaa olla pullavammat posket ja reitevämmät reidet kuin on sitten vanhemmiten. Itsellänikin oli. Eli...
Lue kommentti
Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017