Naisen orgasmin tarkoituksesta on esitetty useita arvailuja, joista mikään ei ole selvinnyt itsestäänselväksi voittajaksi.



Uusimman selitysmallin mukaan naisen orgasmi olisi syntynyt spermakilpailun tehostamiseksi. Tiedetään, että jos naisen orgasmi ajoittuu oikein suhteessa miehen ejakulaatioon, nainen pidättää miehen spermasta suuremman osan kuin toisenlaisella ajoituksella.

Eläintieteellisesti ilmaistuna lajimme naaraat voisivat siis käyttää orgasmia parinvalintamekanismina, antamaan laadukkaammille koiraille paremmat mahdollisuudet hedelmöitykseen. Selitysmalli edellyttää, että naaraalla on useita kumppaneita, mikä pitää paikkansa ainakin ihmisillä ja ihmisapinoilla.

On myös mahdollista, että naisen orgasmilla on evoluutiomme alussa ollut jokin tehtävä, jota sillä ei enää ole, tai että se on aiemmin ollut evoluutiossa hyödyllinen mutta että sillä on nykyään jokin toinen tarkoitus.


Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2005

Vastaaja:


Kai Lindström


eläintieteen dosentti, evoluutiobiologian lehtori


Helsingin yliopisto

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1373
Liittynyt26.3.2006

Miehen orgasmille on selvä selitys, mutta miksi nainen saa orgasmin?

"...naisen orgasmi syntynyt spermakilpailun tehostamiseksi." Voi hyvänen aika, koska te opitte ettei sokealla ohjaamattomalla prosessilla kuten evoluutiolla ole mitään tavoitteita? Orkku tulee jos on tullakseen eikä sille tarvita mitään tuollaisia syitä. "...lajimme naaraat voivat käyttää orgasmia parinvalintamekanismina, antamaan laadukkaammille koiraille paremmat mahdollisuudet hedelmöitykseen." Voi v*ttu mitä sontaa. Kuinka helvetin kauas tuommoisen kirjoittaja oikein on vieraantunut...
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017