Naisen orgasmin tarkoituksesta on esitetty useita arvailuja, joista mikään ei ole selvinnyt itsestäänselväksi voittajaksi.



Uusimman selitysmallin mukaan naisen orgasmi olisi syntynyt spermakilpailun tehostamiseksi. Tiedetään, että jos naisen orgasmi ajoittuu oikein suhteessa miehen ejakulaatioon, nainen pidättää miehen spermasta suuremman osan kuin toisenlaisella ajoituksella.

Eläintieteellisesti ilmaistuna lajimme naaraat voisivat siis käyttää orgasmia parinvalintamekanismina, antamaan laadukkaammille koiraille paremmat mahdollisuudet hedelmöitykseen. Selitysmalli edellyttää, että naaraalla on useita kumppaneita, mikä pitää paikkansa ainakin ihmisillä ja ihmisapinoilla.

On myös mahdollista, että naisen orgasmilla on evoluutiomme alussa ollut jokin tehtävä, jota sillä ei enää ole, tai että se on aiemmin ollut evoluutiossa hyödyllinen mutta että sillä on nykyään jokin toinen tarkoitus.


Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2005

Vastaaja:


Kai Lindström


eläintieteen dosentti, evoluutiobiologian lehtori


Helsingin yliopisto

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1391
Liittynyt26.3.2006

Miehen orgasmille on selvä selitys, mutta miksi nainen saa orgasmin?

"...naisen orgasmi syntynyt spermakilpailun tehostamiseksi." Voi hyvänen aika, koska te opitte ettei sokealla ohjaamattomalla prosessilla kuten evoluutiolla ole mitään tavoitteita? Orkku tulee jos on tullakseen eikä sille tarvita mitään tuollaisia syitä. "...lajimme naaraat voivat käyttää orgasmia parinvalintamekanismina, antamaan laadukkaammille koiraille paremmat mahdollisuudet hedelmöitykseen." Voi v*ttu mitä sontaa. Kuinka helvetin kauas tuommoisen kirjoittaja oikein on vieraantunut...
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018