Aakkosjärjestykselle on yritetty keksiä selityksiä, mutta kukaan ei ole onnistunut siinä.

Aakkoset ilmeisesti vain jäivät siihen järjestykseen, johon ne ensi kertaa pantiin.

Aakkoskirjoituksen keksivät noin vuonna 1700 ennen ajanlaskun alkua seemiläistä kieltä puhuneet kanaanilaiset kansat, jotka asuivat nykyisen Israelin ja Palestiinan alueella. Kuvamerkillä ei enää tarkoitettu kuvan esinettä vaan ensimmäistä äännettä sitä tarkoittavassa sanassa.

Alkuvaiheessa kirjaimet myös pantiin tiettyyn järjestykseen, joka vakiintui ja jota kaikki lainaajat sittemmin noudattivat. Syyriasta Ugaritin kaupungista tunnetaan paljon 1400–1300-luvuilta säilyneitä abc-tauluja, joissa kirjaimet on järjestetty peräkkäin. Ne ovat meidän aakkosjärjestyksemme esimuoto.

Kanaanilaisilta kansoilta aakkoset lainattiin foinikiaan, siitä kreikkaan, kreikasta etruskiin ja etruskista latinaan ja siitä kaikkiin Euroopan kieliin. Kreikkalaiset lisäsivät vokaalit, sillä seemiläisessä kirjoituksessa merkitään ainoastaan konsonantteja.

Alun perin ensimmäinen kirjain tarkoitti kurkunpään katkoäännettä, samaa, joka on suomen sanassa vaa'an. Kun kreikkalaiset eivät tarvinneet katkoäänteen merkkiä, he tekivät siitä alfa-vokaalinsa. He tekivät muitakin muutoksia, kuten seemiläisestä h:sta e:n.

C:n paikalla seemiläisessä järjestelmässä oli kreikan g:tä vastaava kirjain. Alkuaan a:n, b:n ja g:n jälkeen tulivat d ja h. Järjestelmää on muun muassa vokaalien takia mukailtu eri puolilla maailmaa, mutta aakkosjärjestyksen periaate on yhä sama. 

Vastaaja:


Tapani Harviainen


seemiläisten kielten ja kulttuurien emeritusprofessori


Helsingin yliopisto

JPI
Seuraa 
Viestejä26007
Liittynyt5.12.2012

Mihin aakkosjärjestys perustuu?

Tuossa mainittiin kuvamerkit, joten siitä vähän: Kuvamerkillä ei esimerkiksi muinaisessa Egyptissäkään jo noin 5000 vuotta sitten tarkoitettu juuri koskaan kuvan esinettä tai oliota. Sanat koostuivat 1, 2 tai 3-konsonanttisista (ja puolivokaalisista) vain äänteitä tarkoittavista merkeistä ja lisäksi yhdestä tai joskus useammasta selventävästä merkistä ns. determinatiivistä. Vain tietyissä tapauksissa sanaa merkittiin yhdellä merkillä, mutta silloinkaan sana ei läheskään aina tarkoittanut sitä,...
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2512
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti